Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti

Albanialle luvattiin yli miljardin markan avustus

Avun turvin Albania pystyy myös jatkamaan taloudellisia kehitysohjelmiaan ja kattamaan Kosovon pakolaistulvan aiheuttamia kuluja.

Albanian pääministeri Pandeli Majko lupasi että rahat käytetään avoimesti ja näkyvästi oikeisiin tarkoituksiin. Hänen mukaansa avustuksella Albania myös vahvistaa demokraattista järjestelmäänsä ja luo parempia oloja yksityisille yrityksille.

Huumeet kaikkien EU-maiden ongelma

Huumeet ovat yksi pahimmista jäsenmaiden rajat ylittävistä ongelmista. Komission mukaan Eurooppa on maailman suurin amfetamiinin ja ecstasy-huumeen tuottaja.

Komission sisä- ja oikeusasioista vastaavan komissaarin Anita Gradinin mukaan jokainen jäsenmaa on vastuussa huumeongelmasta omassa maassaan. Hänen mukaansa EU:llakin on ongelman hoitamisessa oma roolinsa. Keskeistä tietysti on, että EU kehottaa jäsenmaitaan tarttumaan huumeongelmaan.

EU:n huumestrategia perustuu huumeiden kysynnän ja tarjonnan vähentämiseen sekä kansainvälisen yhteistyön lisäämiseen. EU-maiden tulee vaihtaa kokemuksiaan hyvistä hankkeista, joilla ongelmaan on pystytty vaikuttamaan.

Rahanpesun estäminen taas on yksi käytännön toimi, jolla huumeongelmaankin voidaan vaikuttaa. Tässä taas odotukset kohdistuvat EU:n poliisijärjestöön Europoliin.

Matkapuhelinten määrä kasvaa myös Virossa

Suurin operaattoriyhtiö on Eesti Mobiiltelefon, jolla on yli 180 000 asiakasta. Nmt-puhelimia on vielä käytössä 13 000 ihmisellä.

Viikonvaihteessa viisi vuotta täyttävän Radiolinja Eestin verkossa on 60 000 puhelinta, mikä on 9 000 enemmän kuin vuodenvaihteessa. Radiolinjan ja HPY:n omistama yhteisyritys on viime vuosina investoinut Viron toimintoihin yli 700 miljoonaa kruunua (280 mmk). Voittoa se uskoo tuottavansa viimeistään vuonna 2001.

Kolmesta kilpailijasta pienin on Q-GSM, joka on erikoistunut korttipuhelimiin. Sen asiakasmäärä on noin 45 000, ja käyttäjäkunta enimmäkseen nuorisoa.

Kaikki operaattorit toimivat lähes koko Viron alueella. Peitot vaihtelevat operaattorin suuruuden mukana 95 prosentista 85:een prosenttiin maan pinta-alasta.

WHO pyrkii vähentämään tupakointia maailmanlaajuisella sopimuksella

WHO:n pääjohtaja, norjalainen lääkäri Gro Harlem Brundtland sanoi tiistaina järjestön vuosikokouksen päätteeksi, että lokakuussa aloitettavilla neuvotteluilla pyritään vähentämään tupakoinnista aiheutuvia sairauksia ja kuolemia.

Tupakoinnin seurauksena neljä miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain mm. syöpään, keuhkoputken tulehdukseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin, laskee WHO.

Järjestö arvioi, että ellei tilanteeseen puututa, nousee luku kymmeneen miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Brundtlandin mukaan aikomuksena on sopia, ettei tupakkatuotteita mainostettaisi ja ettei niiden tuotantoa tuettaisi.

Brundtland sanoi, että kehitysmaita on autettava välttämään teollisuusmaissa riehunut tupakointiepidemia.
- Se merkitsee "ein" sanomista mainostamiselle ja "kyllä" sanaa veroille, nuorison valistamiselle tupakoinnin vaaroista ja taistelulle salakuljetusta vastaan.

Boutros-Ghali ruotii kirjassaan YK ja Yhdysvaltain välejä

Boutros-Ghali toimi YK:n pääsihteerinä vuosina 1992-1996. Boutros-Ghali kirjoittaa kirjassaan, mitä näkemyseroja YK:lla ja Yhdysvalloilla oli järjestön roolista kylmän sodan jälkeisessä ajassa.

Boutros-Ghali arvostelee Yhdysvaltoja kyvyttömyydestä hoitaa kansainvälisiä kriisejä.
- Silloin kun YK sai hoitaa työnsä ilman Yhdysvaltain oleellista osallistumista, kuten Mosambikissa, operaatio onnistui.

- Kun Yhdysvallat halusi näyttäytyä aktiivisena toimijana, kun se todellisuudessa vältti kovaa päätöksentekoa, kuten Bosnian, Somalian ja Ruandan tapauksissa, se käytti YK:ta hyväkseen ja syytti järjestöä epäonnistumisesta, ja operaatiot epäonnistuivat, sanoi Boutros-Ghali.

Kirjan keskeinen teema on se, miten Yhdysvallat veto-oikeudellaan esti Boutros-Ghalin valinnan järjestön pääsihteeriksi toiseksi kaudeksi. Boutros-Ghali arvelee republikaanien voiton vuoden 1994 kongressin vaalissa olleen erään syyn hänen syrjäyttämiseensä.

Italialaiskalastajat lakkoon NATO:n jäämäpommien vuoksi

NATO:n pommikoneet pudottavat käyttämättömät pomminsa Italian lähivesiin ennen laskeutumista, jos ne eivät ole saaneet koko lastiaan pudotettua Jugoslaviaan. Laskeutuessa pommit saattaisivat räjähtää koneessa.

Aikaisemmin tässä kuussa kolme italialaista kalastajaa loukkaantui, kun pommi tarttui heidän verkkoihinsa ja räjähti.

Italian hallituksen mukaan NATO:lle on nimetty kuusi aluetta Adrianmereltä, joihin jäämäpommeja voi pudottaa. Alueet ovat laivaväylien ulkopuolella ja kansainvälisillä vesillä. Niille on pudotettu tähän mennessä 140 pommia.

Italian kalastusjärjestö väittää, että pommeja on nimettyjen alueiden ulkopuolella, ja jopa Garda-järvestä Pohjois-Italiasta löytyi F-15 -hävittäjän pudottama räjähtämätön pommi.

Koonnut: IA
28.5.1999