 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyestiPk-yritykset siirtyvät euroon 2001-2002Pienet ja keskisuuret yritykset siirtävät valtaosan liiketoiminnoistaan euroon vuosina 2001-2002. Huomattavan monessa pk-yrityksessä myös siirtymisen teknistä valmistelua ja suunnittelua lykätään viime hetkiin. Tämä käy ilmi torstaina julkistetusta Suomen yrittäjien rahoitustiedustelusta.
Toistaiseksi pk-yritykset ovat tiedustelun mukaan
pitäneet suurimman osan kaikesta
liiketoiminnastaan markkamääräisenä. Euroon
siirtyminen näyttäisi tiedustelun mukaan
tapahtuvan melko tasaisesti ensi vuodesta
alkaen.
Paikallisosuuspankeille oma viitekorkoPaikallisosuuspankit ottavat käyttöön oman prime-koron, joka asetetaan kolmeen prosenttiin. Yhtä matala prime-korko on tällä hetkellä Leonialla, Aktialla ja säästöpankeilla. POP-prime tulee paikallisosuuspankkien otto- ja antolainaussopimuksiin heinäkuun alusta, kerrotaan pankkien tiedotteessa.Tähän saakka paikallisosuuspankit ovat käyttäneet osuuspankkien prime-korkoa, johon merkittävä osa lainakannasta on sidottu. Itsenäiseksi pankkiryhmäksi irrottautuneissa paikallisosuuspankeissa katsotaan, että oman viitekoron käyttöönottoon on tasehallinnallisista syistä välttämätöntä. Paikallisosuuspankkien asiakkaiden Op-primeen sidonnaisten ottolainaustilien korot muutetaan syyskuun alusta POP-primeen sidonnaisiksi. Jos asiakas ei muutosta hyväksy, vaihtoehtoisista ratkaisuista voidaan pankin kanssa neuvotella.
Kuntaliitto ehdottaa aravakoron alentamistaKuntaliitto esittää ympäristöministeriölle omistusaravalainojen korkeimman koron alentamista nykyisestä 7,5 prosentista 4,5 prosenttiin. Tällä hetkellä 21 000 lainansaajaa maksaa aravalainastaan 7,5 prosentin korkoa, joka ylittää huomattavasti yleisen korkotason.Omistusaravalainoja on viime vuosina muutettu halpakorkoisemmiksi pankkilainoiksi. Kunnista saatujen tietojen mukaan korkean aravakoron loukkuun ovat jääneet vähävaraiset ja pienituloiset lainansaajat, jotka eivät saa pankista lainaa voidakseen maksaa aravalainan takaisin, kerrottiin Kuntaliitosta. Vuokratalolainojen korko olisi liiton mielestä alennettava 5,2 prosentista 2,7 prosenttiin. Koron alentamisella turvattaisiin Kuntaliiton mukaan aravataloille kohtuullinen vuokrataso ja mahdollisuus tarpeellisiin korjauksiin.
Valtion velka 71,7 mrd euroaValtion velka kasvoi maaliskuussa 772 miljoonaa euroa. Velka nousi valtiovarainministeriön kuukausikatsauksen mukaan kuun lopussa 71,7 miljardiin euroon, kun se maaliskuun lopussa oli 70,9 miljardia euroa. Markoissa velka nousi 421,7 miljardista markasta 426,3 miljardiin markkaan.Velasta oli kotimaan rahan määräistä vajaat 61,1 miljardia euroa ja ulkomaan rahan määräistä 10,6 miljardia euroa. Viime vuoden lopun 420 miljardista markasta velka kasvoi huhtikuun loppuun 6,3 miljardia markkaa. Valtion velan kasvu johtui pääosin valtion lyhytaikaisten maksusitoumusten lisäyksestä. Ne nousivat kuun aikana 2 877 miljoonasta eurosta 3 395 miljoonaan euroon. Velkakirjalainat kasvoivat hieman ja nousivat 44 975 miljoonaan euroon.
Kaupan myynti kasvoi maaliskuussaKaupan kasvu jatkui maaliskuussa. Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskaupan myynti kasvoi 8,2 prosenttia. Vähittäiskaupan päiväkorjattu myyntimäärä lisääntyi 8,2 prosenttia vuoden 1998 maaliskuusta. Tukkukauppa lisääntyi maaliskuussa 4,9 prosenttia.Autokaupan myynti kasvoi 2,3 prosenttia. Tukkukaupassa yleistukkukaupan myynti kasvoi maaliskuussa 13,5 prosenttia viima vuoden maaliskuusta. Yleistukkukauppa on laajaa tukkukauppaa, jonka tavaravalikoimaan kuuluvat muun muassa elintarvikkeet, rautakauppatavarat ja tekstiilit. Vähittäiskaupassa tavaratalokauppa lisääntyi 11,4 prosenttia ja päivittäistavarakauppa 5,9 prosenttia.
Järjestelmätoimittaja Quantec osaksi WM-dataaVantaalainen ohjelmistoyhtiö Quantec siirtyy osaksi Pohjoismaiden johtavaa tietotekniikan palveluyritystä WM-dataa. Quantecin myötä WM-data ryhtyy tekemään pohjoismaista yhteistyötä kaupan järjestelmien kehittämisessä. Kauppahintaa eivät osapuolet kerro.Quantec on erikoistunut ketjuuntuneen vähittäiskaupan tietojärjestelmien kehittämiseen ja toimittamiseen. Yhtiön kuluvan tilikauden liikevaihdon arvioidaan nousevan 40 miljoonaan markkaan. Quantecin palveluksessa on runsaat 30 henkilöä. Quantecin ja WM-datan tuotteet täydentävät Quantecin toimitusjohtajan Jari-Pekka Hämäläisen mukaan hyvin toisiaan. Hän näkee uusia kasvualueita mm. sähköisen kaupankäynnin järjestelmien integroinnissa ja kehittämisessä. Quantec säilyy WM-datassa itsenäisenä yksikkönä ja edustaa Suomea pohjoismaisen kaupan järjestelmien kehittämisessä. WM-datan liikevaihto Suomessa on yli 1,1 miljardia markkaa, ja yhtiö työllistää Suomessa noin 800 henkilöä. Tukholman pörssissä noteeratun WM-datan liikevaihto viime vuonna oli 8,4 miljardia markkaa.
Insinööritoimistojen vienti yli 2 miljardiaTeknisten suunnitteluyritysten vienti nousi toissa vuonna yli kahteen miljardiin markkaan. Päävientialueita olivat EU-maat sekä Itä-Eurooppa.Ulkomaisia tytäryhtiöitä ja toimipaikkoja alan yrityksillä oli noin sata. Tiedot insinööritoimistojen kansainvälistymisestä ilmenevät kauppa- ja teollisuusministeriön tuoreesta selvityksestä. Suunnitteluyritysten viennistä osa on kokonaistoimituksia, joihin kuuluu myös koneita ja laitteita. Insinööritoimistojen hyvä osaaminen avaakin KTM:n mukaan kotimaiselle teollisuudelle uusia vientimahdollisuuksia. Kansainvälisen toiminnan lisääntyminen tasaa suunnitteluyrityksissä kotimaisten suhdannevaihteluiden vaikutuksia. Tästä huolimatta alan kannattavuuden paraneminen on edennyt viime vuosina varsin hitaasti, kun kotimainen kysyntä ei ole vetänyt odotetusti. Vaikeuksista huolimatta suunnitteluyritykset katsovat tulevaisuuteen varsin luottavaisesti. Niistä pääosa pitää alan asemaa kansataloudessa melko vahvana. Toissa vuonna teknisten palvelujen tuotanto muodosti 1,4 prosenttia BKT:sta ja 1,3 prosenttia työllisyydestä. Alalla toimii Suomessa lähes 6 300 yritystä.
Jorma Hämäläinen jatkaa Suomen johdossaSuomi-yhtiön hallitus pyysi tiistaina pitämässään kokouksessa yksimielisesti Jorma Hämäläistä jatkamaan Suomi-yhtiön toimitusjohtajana vuoden 1999 loppuun asti. Yhtiö kertoi tiedotteessaan kutsuneensa lisäksi Pentti Seppälän neuvonantajaksi selvittämään Suomi-yhtiön tulevaisuuden vaihtoehtoja.Hämäläinen erosi toimitusjohtajan tehtävästä 30. maaliskuuta pidetyssä hallintoneuvoston kokouksessa ja hänen toimitusjohtajuutensa olisi päättynyt 30. toukokuuta. Suomi-yhtiön hallintoneuvosto ja hallitus päättivät nyt tukea Hämäläistä ja taata hänelle työrauhan. Ne lupasivat myös huolehtia edustajiston tuesta Hämäläisen työlle. - Tehtäväni on nyt kaikkien Suomi-yhtiön hallintoelinten tuella selvittää mahdolliset vaihtoehdot ja arvioida niitä päätöksenteon pohjaksi. Eri suunnilta saamani palaute työstäni velvoitti minut vielä jatkamaan Suomi-yhtiössä, sanoi Hämäläinen.
MeritaNordbanken, Nokia ja Visa kehittävät maksupalveluja kännyköihinMeritaNordbanken, Nokia ja Visa International ryhtyvät yhdessä kehittämään matkapuhelimiin maksupalveluja, jotka mahdollistavat laskujen maksun kännykällä joko Internetin kautta tai kauppojen kassoilla. Palvelujen pilottikäyttö alkaa jo tämän vuoden aikana, yhtiöt kertoivat maanantaina.WAP-teknologiaan perustuvat palvelut liitetään Nokian kaksitaajuuksiseen GSM-puhelimeen, joka on maailman ensimmäinen täysin WAP-yhteensopiva puhelin. Pilottikäyttöä varten Nokian puhelimet varustetaan sirukortilla, jonka avulla Meritan asiakkaat voivat maksaa Visa-maksuja. Pankilta saatava kortti on ns. SET-standardin mukainen, joten sillä maksaminen on turvallista. MeritaNordbankenin maksuliikenteestä ja pankkipalveluista tietoverkoissa vastaavan varatoimitusjohtaja Bo Haraldin mukaan tarve korttimaksujen hoitoon matkapuhelimella kasvaa koko ajan. Internet-asiakkaita MeritaNordbankenilla on jo 680 000.
Internet muuttaa myös mainostoimistojen elämääInternet muuttaa myös mainostoimistojen tulevaisuutta. EU:ssa tehdyn selvityksen mukaan noin 20 prosenttia mainostoimistojen työstä liittyy Internet-mainontaan viiden vuoden kuluessa.Koska verkkomainonta on perin juurin erilaista kuin perinteinen mainonta, ala on monien muiden tavoin suurten mahdollisuuksien - ja haasteiden edessä. Niitä käytiin maanantaina läpi Helsingissä, kun Mainostoimistojen liitto esiteli EU:n Adfora-projektin loppuraporttia. Siinä katsotaan, että EU:ssa olisi tehtävä tutkimus mm. sähköisessä maailmassa tarvittavista teknisistä standardeista. Lisätietoa kaivataan edelleen myös kuluttajien käyttäytymisen muutoksista. EU:n toivotaan panostavan myös tutkimukseen, jossa selvitettäisiin sähköisessä maailmassa tarvittavien työkalujen kehittämistä. Tämä neuvotaan tekemään yhteistyössä mainostoimistojen ja virtuaalitodellisuudessa toimivien yritysten kanssa. Pitkässä suosituslistassa EU:ta kannustetaan myös tutkimaan arvonlisäveron harmonisointia, ip-puheluita ja teleliikenteen sääntelyn purkamista. Adforan Suomen projektiryhmän arvion mukaan nettimainonta riippuu vahvasti siitä, miten nopeasti sähköinen kaupankäynti lisääntyy.
Koonnut: IA |
TALOUS -SIVULLE