Ahtisaari ei usko sopimusten allekirjoittamiseen

Ahtisaari ja Tshernomyrdin saapuivat Belgradiin

- En usko, että mitään erityisiä asiapapereita allekirjoitetaan neuvottelujen aikana, Ahtisaari sanoi.

Presidentti piti myös epätodennäköisenä, että tämän vierailun pohjalta voitaisiin saada aikaan pommitustauko Jugoslaviassa. Kysymykseen pommitustauosta Ahtisaari vastasi:
- En usko, että aikataulu riittää siihen.

Ahtisaari ja Tshernomyrdin saapuivat Belgradiin eri koneissa neuvoteltuaan sitä ennen ennakoitua pitempään Bonnissa Kosovon rauhansuunnitelmasta.

Tshernomyrdin vaikutti optimistiselta ja sanoi neuvottelijoiden toivovan, että ratkaisu kriisiin saataisiin nopeasti.

- Toivomme, että saisimme nopeasti aikaan ratkaisun. Tämä ei ole viimeinen tapaaminen. Toivon, että tällä (tapaamisella) saamme käyntiin tapahtumia sääntelevän prosessin, Tshernomyrdin sanoi.

Ahtisaari totesi olevansa samaa mieltä kuin Tshernomyrdin.
- Tulemme rauhansuunnitelman kanssa. Olemme tehneet paljon työtä valmistautuaksemme tähän matkaan ja toivomme, että näiden keskustelujen jälkeen voimme edetä alueen rauhanomaiseen kehittämiseen, presidentti sanoi.

Ahtisaarelta kysyttiin myös, aikooko hän yöpyä Belgradissa, mihin presidentti vastasi vältellen, että jossain Euroopassa hän täytyy viettää yönsä.

Alustavat neuvottelut venyivät

Ahtisaari ja Tshernomyrdin matkustivat Belgradiin lopulta keskiviikkona Bonnista pitkiksi venyneiden neuvottelujen jälkeen. Neuvotteluissa hiottiin sitä, miten Jugoslavian johdolle esiteltävä rauhanehdotus muotoillaan.

- Neuvotteluissa edistyttiin, ja olemme valmiit matkustamaan Belgradiin, sanoi Ahtisaari ennen lähtöä. Hän ilmoitti myös toivovansa, että hän voi raportoida matkan tuloksista EU:n huippukokoukselle Kölnissä torstaina.

Lähtö Belgradiin viivästyi aiotusta siksi, että Venäjällä oli viimeiseen asti varauksia sen suhteen, millaisia rauhanehtoja Jugoslavian johdolle esitetään.

Tshernomyrdin sanoi ennen lähtöä kuitenkin, että hänen, Ahtisaaren ja Yhdysvaltain varaulkoministerin Strobe Talbottin ns. kolmikantaneuvotteluissa oli saatu aikaan paketti, jonka Venäjä voi hyväksyä.

Talbott puolestaan totesi, että Milosevicin on ymmärrettävä se, että Jugoslavian johdon tulee täyttää ne ehdot, jotka Ahtisaari ja Tshernomyrdin Belgradissa esittävät.

- Kolmikantaneuvottelut ovat johtaneet siihen, että presidentti Milosevicille voidaan esittää selviä signaaleja. Tämä ei tietenkään tarkoita, että Ahtisaari ja Tshernomyrdin ovat Belgradissa vain esittämässä signaaleja.

- Toinen on Venäjän Balkan lähettiläs ja toinen EU:n tulevan puheenjohtajamaan presidentti; heillä tulee varmasti olemaan pitkät ja intensiiviset neuvottelut Belgradissa, Talbott sanoi.

Tshernomyrdin kertoi Venäjän tehneen periaatepäätöksen siitä, että se osallistuu Kosovossa rauhaa valvovien kansainvälisten joukkojen toimintaan.

Hän painotti sitä, että rauhanturvatoiminnan Kosovossa on tapahduttava YK:n puitteissa. NATO puolestaan saa itse päättää, mitkä sen jäsenmaista osallistuvat joukon toimintaan.

- Venäjä osallistuu erillään kansainväliseen sotilaalliseen läsnäoloon Kosovossa. NATO:n ja Venäjän välisestä koordinaatiosta on päätettävä myöhemmin, hän totesi.

Talbottin mukaan joukkojen ytimen on tultava NATO-maista, mutta myös muut maat voivat osallistua toimintaan.
- Suomen armeijan ylipäällikkö, presidentti Ahtisaari on ilmoittanut Suomen olevan kiinnostunut osallistumaan joukkojen toimintaan.

Hänen mukaansa suomalaisia sotilaita ei kuitenkaan tule Kosovoon, jos he eivät ole NATO:n komennossa, Talbott sanoi.

Talbott painotti, ettei Yhdysvallat voi hyväksyä Kosovoon tulevien joukkojen komennon jakamista NATO:n ja Venäjän kesken ja lisäsi, ettei myöskään Kosovon jakoa voida hyväksyä millään ehdoin.

Kolmiosainen suunnitelma

Osapuolten kerrottiin myös sopineen siitä, että on YK:n asia päättää, kuka joukkoja johtaa. Saksan liittokanslerin Gerhard Schröderin tiedottajan mukaan Ahtisaari ja Tshernomyrdin matkasivat Belgradiin hyvin pitkälle yksimielisinä siitä, millainen viesti Milosevicille esitetään.

Ahtisaaren oli alun perin määrä lähteä Belgradiin jo klo 8 Suomen aikaa aamulla. Pitkittyneiden neuvottelujen jälkeen matkaan päästiin vasta klo 15.

Varhaisen lähdön ajatuksena oli, että Ahtisaari ehtisi takaisin Belgradista ennen pimeän tuloa. Erään suomalaisen kokouslähteen mukaan on myös mahdollista, että Ahtisaari yöpyy Belgradissa.

Kölnin huippukokouksessa odotellaan Ahtisaarta

Ahtisaaren odotettiin saapuvan Belgradista Kölniin aikaisintaan torstaina aamuyöstä. Hän ehtii siinä tapauksessa juuri mukaan huippukokouksen ensimmäiseen osaan, jossa on tarkoitus käsitellä ulko- ja turvallisuuspoliittisia aiheita.

Esillä ovat Kosovon kriisin lisäksi suhteet Venäjään sekä EU:n turvallisuus- ja puolustuspoliittisen toimintakyvyn kehittäminen.

Tarkoitus on antaa EU:lle mahdollisuus käyttää eurooppalaisia joukkoja kriisinhallinta- ja rauhanturvatehtäviin. Suomi pitää tärkeänä, että myös NATO:n ulkopuoliset EU-maat pääsevät osallistumaan päätöksentekoon tasavertaisina.

Käytännössä EU ottaisi hoitaakseen Länsi-Euroopan unionin WEU:n hoitamia tehtäviä. WEU voitaisiin myöhemmin lakkauttaa.

Ruotsissa kysymyksestä on noussut kohu; vihreät ja vasemmistopuolue näkevät hankkeessa uhan Ruotsin puolueettomuudelle, ja uhkaavat vetää tukensa sosiaalidemokraattien hallitukselta.

Illallisella torstaina käsitellään nimityskysymyksiä; NATO:n pääsihteeri Javier Solana vaikuttaa olevan ainoa varteenotettava ehdokas EU:n ulkopoliittiseksi edustajaksi. Solana ei ehdi ottaa tehtävää vastaan ennen vuodenvaihdetta, joten edustaminen jää ainakin aluksi ministerineuvoston varapääsihteerille.

Tästä tehtävästä kisaa kolme ehdokasta, kaikki entisiä tai nykyisiä EU-lähettiläitä; Britannian David Hannay, Ranskan Pierre de Boissieu ja Tanskan Poul Skytte Christoffersen.

STT-IA
2.6.1999