MAI-sopimus nousee haudastaan WTO:n ministerikokouksessa marraskuussa?



Marraskuussa järjestetään Seattlessa Yhdysvalloissa Maailman kauppajärjestön WTO:n kolmas ministerikokous. WTO esittää uutta kaupan vapauttamiseen tähtäävää neuvottelukierrosta pidettäväksi seuraavien kolmen vuoden aikana.


Uusi mahdollinen neuvottelukierros huolestuttaa maailmantalouden globalisointiin kriittisesti suhtautuvia järjestöjä ja kehitysmaita. Yli 600 kansalaisjärjestöä on allekirjoittanut julkilausuman, jossa vastustetaan kauppajärjestön esittämää neuvottelukierrosta.

Toukokuussa annetussa julkilausumassa järjestöt ilmoittavat kampanjoivansa estääkseen kaupan vapauttamiseen tähtäävät lisäneuvottelut. Erityisesti järjestöt vastustavat WTO:n tekijänoikeussopimusta TRIPS:ä.

Suomessa vierailulla olevan Third World Network -kansalaisjärjestön johtajan, malesialaisen Martin Khorin mukaan rikkaiden teollisuusmaiden taloudellisessa yhteistyö- ja kehitysjärjestössä OECD:ssa aiemmin neuvoteltu kaupan vapauttamiseen pyrkivä monenkeskinen investointisopimus MAI halutaan nyt nostaa haudastaan WTO:n käsiteltäväksi.

Erityisesti Euroopan komissio, Japani, Kanada ja Yhdysvallat ovat lähteneet ajamaan uutta neuvottelukierrosta, sanoo Khor.

MAI-sopimusneuvottelut lakkautettiin OECD:ssa syksyllä 1998. Neuvottelujen lakkautuspäätöstä edelsi kansalaisjärjestöjen voimakas arvostelu MAI-sopimusta kohtaan ja sopimus haudattiin kun Ranska vastusti sitä.

WTO ei tarpeeksi demokraattinen

Uutta neuvottelukierrosta vastustavien järjestöjen mielestä WTO ei ole tarpeeksi demokraattinen ja riittävän läpinäkyvä foorumi.

150 pohjoismaista kansalaisjärjestöä esitti maaliskuussa Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan hallituksille, että jos ja kun neuvottelut investointisopimuksesta käynnistetään uudelleen, niin se tehtäisiin YK:ssa.

Järjestöt pitävät WTO:n toimintakulttuuria salailevana. Niiden mukaan tärkeimmät päätökset tehdään pienessä vaikutusvaltaisten maiden edustajien ja korkeiden kauppavirkamiesten pienessä sisäpiirissä. WTO:ssa tärkeät asiat ratkaistaan niin sanotun negatiivisen konsensuksen kautta, järjestöt arvostelevat.

Khorin mukaan maailmankaupan lisäliberalisoinnin seuraukset kehitykselle, sosiaalisille oikeuksille ja ympäristölle ovat hyvin kiistanalaiset, samalla kun kansainvälinen kauppa keskittyy yhä harvempien yhtiöiden valtapiiriin.

Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan WTO:n marraskuun ministerikokouksessa päätetään uuden neuvottelukierroksen asialistasta.

Khor arvostelee WTO:ta siitä, että se pyrkii tuomaan asialistalle kysymyksiä investointisäännöistä, kilpailusäädöksistä ja kansallisen kohtelun säädöksistä.

Ensisijaisesti WTO:ta tulisi muuttaa demokraattisemmaksi, ja vasta sitten, jos sittenkään, tuoda neuvottelupöytään uusia kaupan vapauttamiseen tähtääviä kysymyksiä. WTO:hon kuuluu 130 jäsenmaata, joista suurin osa on kehitysmaita.

Sijoittaminen ja kilpailusäädökset

Kehitysmaat kieltäytyivät neuvottelemasta investoinneista WTO:n edellisessä ministerikokouksessa Singaporessa, vaikka rikkaat teollisuusmaat lobbasivat sijoituksia voimakkaasti neuvottelulistalle.

Khorin mukaan WTO:n rikkaat maat painostavat jälleen muita maita uusiin sijoitussääntöihin, joiden mukaan ulkomaisia yrityksiä tulee kohdella samoin kuin kotimaisia, ja valuutan vapaan liikkumisen estävät kansalliset säädökset tulee poistaa.

Jos tällaiset sopimukset allekirjoitetaan WTO:ssa, kehitysmaat eivät voisi enää suojata paikallisia sijoittajia, maanviljelijöitä tai yrityksiä.

Khorin mukaan siirtomaa-ajan jäljiltä paikalliset yhtiöt ja maatilat ovat liian heikkoja pystyäkseen kilpailemaan suurten ulkomaisten yhtiöiden kanssa. Jos suuret yhtiöt saavat rajoituksetta tulla maahan, ne ostavat tai ajavat paikalliset yrittäjät alalta ja näin paikallisilta katoaa työpaikkoja ja toimeentulomahdollisuus.

Kehitysmaat haluavat oikeuden rajoittaa ulkomaalaisomistusta etenkin maanomistuksen osalta. Ellei paikallisyrityksiä voida suosia, kotimaisen yritystoiminnan riippuvuus ulkomaisista yhtiöistä voi lisääntyä.

Sijoitussääntelyn purku vie kansallishallituksilta välineen, jolla ohjata kansantaloutta, rahoitusta ja kehitystä, Khor jatkaa.

Joukko kehitysmaita, muun muassa 23 Afrikan valtiota, on vastustanut investointien ottamista WTO-neuvotteluihin.

YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön Unctadin mukaan vuonna 1997 suorien ulkomaille suuntautuvien sijoitusten arvo oli 2 289 miljardia Suomen markkaa. Seitsemäsosa sijoituksista poistui kehitysmaista.

Jotkut kehitysmaat ja monet kansalaisjärjestöt ovat sitä mieltä, että Unctad olisi sopivampi foorumi investointikeskustelulle, koska nämä maat uskovat Unctadin ottavan huomioon myös kehitysnäkökohdat.

Kilpailupolitiikka on perinteisesti kuulunut kansallisen päätäntävallan piiriin. Khorin mukaan Yhdysvallat ja Euroopan unioni havittelevat sopimusta, joka olisi ristiriidassa sellaisten kansallisten lakien kanssa, jotka suosivat paikallisia yrityksiä.

Khorin mukaan Euroopan unioni pyrkii tuomaan uuden neuvottelukierroksen asialistalle myös sopimuksen julkisista hankinnoista. Myös tämä kysymys liittyi hylättyyn MAI-sopimukseen.

Tähänkin asiakirjaan kuuluisivat kansallisen kohtelun periaate ja WTO:n riitojen ratkaisumekanismin käyttö. Useissa kehitysmaissa valtion menot ylittävät kaupan arvon. Kriittisesti WTO:hon suhtautuvien järjestöjen mielestä esitetty sopimus julkisista hankinnoista laajentaisi WTO:n valtaa viisinkertaiseksi nykyisestä.

Kepa: Varovaisuutta

Suomen kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan mukaan WTO:ssa olisi nyt jos koskaan noudatettava varovaisuusperiaatetta ja jäädytettävä neuvottelut uusien alueiden eli lähinnä investointien vapauttamisesta, kunnes on kattavasti ja tasapuolisesti selvitetty jo tehtyjen sopimusten toimeenpano sekä niiden ja mahdollisten uusien alueiden vapauttamisen vaikutukset kehitykseen, sosiaalisiin oikeuksiin, hyvinvointipalveluihin ja ympäristöön.

WTO:n demokratia-, transparenssi ja osallistamisvajeeseen on puututtava ennen kuin rynnätään kaupan vapauttamisneuvotteluihin uusilla alueilla, linjaa Kepa.

Japanin hallitus on jo esittänyt yhdeksän uutta aluetta keskusteltavaksi uuteen neuvottelukierrokseen. Muun muassa maatalous, palvelu ja teollisuustuotteiden tariffit ovat Japanin listalla.

Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton kuulutti neuvottelukierrokselle keskustelua, joka johtaisi maan palvelujen, teollisuustuotteiden ja suurimman osan maataloustuotteiden viennin laajentamiseen, kirjoittaa Khor artikkelissaan.

Vaikka suuri osa kehitysmaista vastustaa uusien alueiden ottamista neuvoteltaviksi, rikkaimmat maat painostavat köyhempiä maita uuden neuvottelukierroksen aloittamiseksi kolmen vuoden sisällä, sanoo Khor.

Khorin mukaan WTO markkinoi uutta neuvottelukierrosta vertaamalla sitä polkupyörällä ajoon - "uusi neuvottelukierros on kuin polkupyörällä ajamista - jos lakkaa polkemasta, menettää tasapainonsa ja kaatuu."

Kaikkien WTO:n jäsenmaiden tulisi keskustella näistä kysymyksistä ajoissa, jotta jäsenmailla olisi mahdollisuus selkeään ja voimakkaaseen asemaan. Muutoin huomaamme olevamme jälleen kerran mahtavan rikkaiden maiden kauppakoneiston yliajamia, varoittaa Khor.

STT-IA
28.5.1999


TALOUS -SIVULLE