 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Presidentti Miloseviciä syytetään sotarikoksista
Jugoslavian alueella tapahtuneita sotarikoksia tutkiva kansainvälinen tuomioistuin on asettanut Jugoslavian presidentin Slobodan Milosevicin ja neljä muuta johtavaa serbiä syytteeseen sotarikoksista, kertoi pääsyyttäjä Louise Arbour torstaina Haagissa.Miloseviciä syytetään sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Perusteena ovat Kosovossa tehdyt julmuudet, sanoi Arbour. Milosevicin syyte sisältää kansainvälisen pidätysmääräyksen. Yksi neljästä muusta syytteen saaneesta johtavasta serbistä on Serbian presidentti Milan Milutinovic. Muut ovat Jugoslavian liittovaltion varapääministeri, Jugoslavian asevoimien esikuntapäällikkö ja Serbian tasavallan sisäministeri. Syyte Miloseviciä vastaan on ensimmäinen, joka on nostettu Kosovon tapahtumista. Milosevic on myös ensimmäinen istuva valtionpäämies, joka on saanut kansainvälisen tuomioistuimen syytteen sotarikoksista. Diplomaatit ja tarkkailijat arvelivat, että syytteen nostaminen saattaa vaikeuttaa poliittisen ratkaisun löytämistä Kosovon kriisiin. Jugoslavian YK-lähettiläs sanoi, että syyte on veruke, jonka turvin NATO voi jatkaa ilmaiskujaan Jugoslaviaan. Syytteen arveltiin myös lisäävän painetta NATO:ssa maajoukkojen lähettämiseen serbijoukkojen häätämiseksi Kosovosta sen sijaan, että solmittaisiin sopimus sotarikoksista syytteen saaneen kanssa. Haagissa toimiva sotarikostuomioistuin perustettiin vuonna 1993 YK:n päätöksellä tutkimaan entisen Jugoslavian alueella tehtyjä sotarikoksia. Tuomioistuimen tutkijat ovat koonneet tietoja serbijoukkojen sotarikoksista Kosovossa. Heidän mukaansa on perusteltua olettaa, että syytetyt ovat vastuussa 740 000 Kosovon albaanin karkotuksesta ja 340 nimeltä mainitun Kosovon albaanin murhaamisesta. Syytetyt ovat tämän vuoden tammikuusta lähtien suunnitelleet ja toteuttaneet väkivaltaa Kosovon albaaneja kohtaan, sanotaan syytteessä. Jugoslavian liittotasavallan ja Serbian osatasavallan joukot ovat järjestelmällisesti karkottaneet satojatuhansia albaaneja kodeistaan, jatkuu syyte. Joukot ovat syytteen mukaan syyllistyneet järjestelmälliseen miesten, naisten ja lasten tappamiseen. Arbour kertoi, että pidätysmääräykset annettiin lauantaina. YK:n tiedonkeruuryhmä oli tuolloin Kosovossa. Torstaina pidätysmääräykset lähetettiin YK:n jäsenvaltioille.
Ruotsalainen oikeusoppinut: Milosevicin syytteen ajankohta outoSyytteen ajankohtaa voi pitää hieman outona, sanoo ruotsalainen kansainvälisen oikeuden asiantuntija Ove Bring päätöksestä asettaa Milosevic syytteeseen Haagin kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa. Hänen mukaansa syytteen nostaminen saattaa vaikeuttaa poliittisen ratkaisun löytämistä Kosovon selkkaukseen. Professori Bring uskoo, että tuomioistuin on saanut uusia todisteita, jotka suoraan liittävät Milosevicin rikoksiin Kosovossa. Tuomioistuimella on jo pitkään ollut salainen kansio Milosevicista. Syytteen nostaminen nyt viittaisi siihen, että istuin on saanut uusia, tärkeitä todisteita. Jo aiemmin syytteitä on nostettu Bosnian serbijohtajia Radovan Karadzicia ja Ratko Mladicia vastaan, vaikka heitä ei olekaan saatu istuimen eteen. Mahdollisuudet saada Milosevic vangituksi ovat pienet. Syytteen nostaminen merkitsee käytännössä sitä, ettei Milosevic voi matkustaa ulkomaille neuvottelemaan, koska hänet voitaisiin heti vangita, toteaa Bring. Tämä voi vaikeuttaa rauhanneuvotteluja, mutta poliittiset seuraukset ovat vieläkin vakavampia. Professori Bring on yllättynyt siitä, ettei tuomioistuin odottanut siihen asti, kunnes Milosevic olisi saatu houkuteltu pois Jugoslaviasta, jolloin syyte olisi voitu nostaa ja hänet olisi saatu vangituksi heti. Se, ettei Jugoslavia tunnusta Haagin tuomioistuinta, ei merkitse lainopillisesti mitään. Istuin perustettiin YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä ja päätös sitoo kaikkia maita. Syyte Milosevicia vastaan ja Chilen entisen diktaattorin Augusto Pinochetin tapaus merkitsevät sitä, että yksinvaltiaat yrittävät vastedes roikkua yhä pitempään vallan kahvassa, koska he pelkäävät joutuvansa muuten oikeuden eteen vastaamaan teoistaan. Tuomioistuin saattoi valita tämän ajankohdan syytteen nostamiseksi, koska se halusi viestittää, että sillä on osa myös Kosovon selkkauksen ratkaisemisessa eikä pelkästään Bosnian kriisissä, uskoo Bring.
Syytteet jaetaan neljään ryhmään: kansanmurhaan, rikoksiin ihmisyyttä vastaan, Geneven konventioiden vakaviin rikkomuksiin ja sodankäyntiä koskevien sääntöjen rikkomuksiin. Kansanmurhalla tarkoitetaan toimia, joilla on aikomus tuhota kokonaan tai osittain kansallinen, uskonnollinen tai muunlainen väestöryhmä.
Rikos ihmisyyttä vastaan merkitsee murhaa, orjuuttamista, vangitsemista, kidutusta ja raiskausta, jotka on tehty aseellisessa konfliktissa siviiliväestölle.
Vuodelta 1949 peräisin olevien Geneven konventioiden rikkomista ovat harkittu tappaminen, kidutus, omaisuuden varastaminen, karkotus ja panttivankien ottaminen.
Sodankäyntiä koskevien sääntöjen rikkomuksiin kuuluvat kaupunkien tuhoaminen, omaisuuden ryöstäminen, myrkkyaseiden käyttö ja harkittu uskonnollisten ja taidelaitosten vahingoittaminen.
ICTY on nostanut julkisesti syytteen kaikkiaan yli 80:tä henkilöä vastaan. Muutama tapaus on saatu päätökseen, muutama syytetyistä on kuollut ja 18 henkilön kohdalla syyte on rauennut. Tällä hetkellä syytettynä on edelleen 58 serbiä, muslimia ja kroaattia. Heistä moni on vapaalla jalalla eikä poissaolevia voida tuomita.
Tuomioistuin pitää lisäksi osan syytteistä salaisina, jotta epäillyt voitaisiin helpommin pidättää. Tuomioistuimessa työskentelee yhteensä 729 työntekijää. |
ULKOMAAT -SIVULLE