Tuhatkunta kaipaa Kokoomukselle uutta periaateohjelmaa - KNL uudistaisi järjestökenttää

Kokoomuksen nuorisojärjestöissä tyytymättömyyttä


Viime viikonloppuna Jyväskylässä pidetty Kokoomuksen puoluekokous käytiin sopuisissa merkeissä. Puheenjohtaja Sauli Niinistö uudisti valtakirjansa taputusten saattelemana, eikä pitkiä palopuheita poliittisista linjauksista pidetty. Kokoomuksen nuorisojärjestöt eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä puolueen muuttumisesta entistä enemmän hallintokoneistoksi.

Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta on halunnut pitää Kokoomuksessa yllä aktiivista arvo- ja aatekeskustelua. Jyväskylän puoluekokoukseen järjestö teki aloitteen Kokoomuksen voimassa olevan periaateohjelman uudistustyön käynnistämisestä.

Tuhatkunnan mukaan voimassa oleva periaateohjelma ei vastaa enää muuttuneeseen tilanteeseen, vaan on oman aikansa lapsi.

Tuhatkunnan puheenjohtaja Tatu Rauhamäki toivoisi puolueelle uutta ajattomampaa ja aatteellisempaa periaateohjelmaa. Hänen mielestään periaateohjelman on nopeastikin muuttuvassa maailmassa määritettävä puolueen arvomaailman perusta.

Rauhamäen mielestä jonkinlaista mallia voisi ottaa Kokoomuksen ensimmäisistä periaateohjelmista.
- Ohjelmatyön merkitys on huomioida myös uudet arvot ja aatteet. Ensi sijaisesti periaateohjelman tulisi olla enemmän ajaton ja puolueen arvo- ja aatemaailmaa kuvastava, Rauhamäki sanoo.

Rauhamäen mielestä nykyistä periaateohjelmaa voisi luonnehtia enemmän tavoiteohjelmaksi.
- Maailma muuttuu nopeasti. Periaateohjelman tulisi olla filosofisempi niin, että sen perusteet kestäisivät suurissakin muutoksissa. Lähtökohtana tulisi olla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan suhteet. Voimassa oleva periaateohjelma on nykyisessä globalisaatiossa liian konkreettinen, Rauhamäki arvioi.

Puoluehallitus ei torjunut esitystä, aikataulu avoin

Rauhamäen mielestä työn periaateohjelman uudistamiseksi voisi aloittaa pikaisestikin. Hän on kuitenkin suhteellisen tyytyväinen puoluehallituksen kantaan, jonka perusteella periaateohjelman uudistus voisi olla ajankohtainen neljän vuoden kuluttua.

Kokoomuksen nykyinen periaateohjelma hyväksyttiin Kuopion puoluekokouksessa vuonna 1993. Rauhamäen mielestä periaateohjelman uudistaminen on laaja-alainen ja pitkäkestoinen prosessi, joka vaatii kentän tuntojen kuulemista.

- Uudistustyö voitaisiin aloittaa, mutta minulla ei ole tietoa aikataulusta. Ohjelmaa olisi hyvä päästä valmistelemaan suhteellisen pikaisesti. Ehkä hyvä ajankohta valmistumiselle olisi vuoden 2003 puoluekokous, Rauhamäki sanoo.
- Kyseessä on laaja työ, josta pitää keskustella kentällä.

Euro selkeyttäisi järjestötoimintaa

Kokoomuksen Nuorten Liiton (KNL) puheenjohtaja Kalle Euro toivoo enemmän arvostusta puolueen järjestökentälle. Hänen mielestään koko puolueen toiminta perustuu toimivaan ja näkyvään kenttätyöhön.

- Suoraa vaikuttamista olisi lisättävä. Pitäisi järjestää vähemmän kahvi- ja pullatilaisuuksia ja näkyä siellä, missä ihmiset muutoinkin liikkuvat, Euro sanoo.

- Kentän aktiivisuutta ja toimivuutta tulisi lisätä niin, että yhdistyksissä voisi oikeasti vaikuttaa.

KNL ei halua olla kasvattamo

Toisin kuin Tuhatkunnan Rauhamäki, Kalle Euro ei näe tarvetta valmistella puolueelle uutta periaateohjelmaa. Sen sijaan tulevaisuusohjelmia on hänen mukaansa uudistettava ajanmukaisemmiksi.

Euro ei ollut tyytyväinen Sauli Niinistön taannoiseen luonnehdintaan KNL:sta eräänlaisena politiikan koulutusjärjestönä. Niinistö totesi KNL:n Nuorten tasavalta -lehden haastattelussa, että nuorten liiton roolin ei niinkään tulisi olla päivänpolitiikan todellinen vaikuttaja, vaan enemmän valmistaa jäseniään politiikan pelikentille.

- KNL:n on pakko olla vaikuttava. Se ei ole mikään kasvattamo. Meillä on todellista poliittista voimaa ja olemme saaneet henkilöitä näkyville paikoille järjestömme riveistä, Euro sanoo ja huomauttaa Niinistöltä puuttuvan KNL-perinteen vaikuttavan hänen mielipiteisiinsä järjestöstä.

Euro toteaa perinteiden elävän vahvasti tämänkin päivän nuorten liitossa. Teos Järjestön 70-vuotisesta historiasta valmistui juuri parahiksi puoluekokouksen alla.

Linjauksia Eurooppa-politiikkaan

Kokoomusnuoret ovat suhtautuneet hyvin myönteisesti Suomen jäsenyyteen EU:ssa. EU organisaationa on muuttunut selvästi jo niidenkin neljän vuoden aikana, joina Suomi on ollut täysvaltaisena jäsenenä.

Kalle Euron mielestä nyt tarvittaisiinkin uusia linjauksia suomalaisessa Eurooppa-politiikassa.
- Euroopan parlamentin rooli kasvaa. Sinne menee meiltäkin väkeä, joka ei hallitse EU-politiikkaa. Taitamaton asioidenhoito on kuin ase lapsen kädessä, Euro toteaa.

Euron mukaan paikallisen hallinnon roolia EU:n sisällä olisi vastaavasti vahvistettava. Hän pitää mahdollista EU:n laajentumista positiivisena, mutta korostaa maltin säilyttämisen tärkeyttä.
- On tehtävä vahvaa politiikkaa. Mielestäni on tärkeää taata paikallistason hallinto.

NATO-kanta voimassa, mutta ei aikataulua

Kokoomuksen Nuorten Liitto herätti Rovaniemen 1997 puoluekokouksessa huomiota aloitteellaan Suomen NATO-jäsenyyden puolesta. Silloin asiaan suhtauduttiin toppuutellen, ja Suomen hallitus nojaa edelleen virallisesti riippumattomaan puolustuspolitiikkaan.

Keskustelu asiasta kuitenkin jatkuu, ja kansalaisten mielipiteet Suomen mahdollisesta liittymisestä NATO:on tuntuvat vaihtelevan selvästi. Viimeksi Kosovon tapahtumat ovat huomattavasti vähentäneet NATO-jäsenyyden kannatusta.

Euro toteaa KNL:n linjauksien olevan tältäkin osin edelleen voimassa, mutta huomauttaa, ettei hankkeelle ole esitetty aikataulua.
- Olen tyytyväinen nykyiseen hallituspolitiikkaan myös turvallisuuspoliittisen linjan suhteen. NATO-liittymiselle ei ole aikataulua ja myös itse NATO:n olisi muututtava, Euro sanoo.

Ei liittovaltiota

Euron mielestä pohjoinen ulottuvuus tulisi suomalaisessa EU-politiikassa nähdä hyvin tärkeänä.
- Pohjoinen ulottuvuus liittyy myös yhteiseen turvallisuuteen.

Euro uskoo, että yhtenä EU:n turvallisuuspoliittisena vaihtoehtona pidetyn WEU:n merkitys tulee vähenemään.

Euron mukaan EU:n laajeneminen olisi positiivista, jos se ei tapahdu liian nopeasti. Nykyisen EU:n sisällä hän ei toivo kovin suurta harmonisointia esimerkiksi verotuskysymyksissä. Euro ei myöskään haluaisi integraatiokehityksen johtavan liittovaltioon.

- EU:sta ei pidä tehdä liittovaltiota, mutta jossain suhteessa se voi olla liittovaltion omainen tila, Euro sanoo selvittämättä tarkemmin, missä asioissa hän hyväksyisi federalisoitumisen. Yleisesti harkittu eteneminen on tärkeää, Euro toteaa.

MIKKO LAITINEN
28.5.1999

POLITIIKKA -SIVULLE