Niinistö: Puolueen tulevaisuutta ei voi rakentaa presidentinvaalikannatukselle


Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Sauli Niinistö epäilee presidentinvaalien henkilökannatuksen kanavoitumista puoluekannatukseksi. Puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä tiistaina puhunut Niinistö muistutti, ettei äänestäjien ohjailu suorassa kansanvaalissa onnistu kuin aikaisemmin.

- Kun presidentin vaalitapa muutettiin suoraksi kansanvaaliksi, presidentin valinnasta on tullut enenevässä määrin henkilövaali. Puolueiden mahdollisuus ohjailla äänestäjiä on selvästi heikentynyt, Niinistö totesi.

Hän viittasi esimerkein Mauno Koiviston (sd.) ja Elisabeth Rehnin (r.) kampanjoihin ja muistutti, ettei kummankaan ehdokkaan taustalla oleva puolue hyötynyt eduskuntavaaleissa suosiosta, jonka puolueen asettama presidenttiehdokas sai.

- Suurena ja vakavasti otettavana puolueena Kokoomus asettaa oman presidenttiehdokkaansa, koska Suomi ansaitsee porvarillisen presidentin. Mutta puolueen lähitulevaisuutta ei voi rakentaa presidentinvaaleissa saatavan kannatuksen varaan, Niinistö sanoi.

Vanha kanta yleissitovuuteen

SDP:n viikonloppuiseen puoluekokoukseen viitaten Niinistö lähetti jälleen työmarkkinaterveisiä demarikentälle. Hän muistutti, ettei Kokoomuksen kanta työehtosopimusten yleissitovuuden laajentamiseen ole voinut olla yllätys kenellekään.

- SDP toi asian hallitusneuvotteluihin, missä Kokoomus sen tyrmäsi. Nyt SDP edustaa sitä kantaa, ettei asiaa pidä viedä ”politiikasta tietämättömien politrukkien mestaroitavaksi”, Niinistö kertasi.

Hän muistutti hallitusohjelmaan sisällytetystä kirjauksesta, jonka mukaan työehtojen vähimmäisturva taataan. Kirjaus on sama kuin Paavo Lipposen (sd.) ensimäisen hallituksen ohjelmassa.

- Onkin hämmästyttävää, että näin pian hallitusneuvottelujen jälkeen asiasta tehdään uusi, suuri numero. Liekö kyseessä työreformin toinen versio, keskustahan markkinoi sen ensimmäisen, Niinistö kummasteli ja sanoi status quon säilyttämisen kelpaavan Kokoomukselle.

Äänestyksiä varapuheenjohtajasta

Kesäisen rennoissa merkeissä sujuneen kokouksen kestäessä tehtiin myös tukku henkilövalintoja. Puoluevaltuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti lappilainen kansanedustaja Jari Vilén. Hän on hoitanut tehtävää jo edellisellä valtuustokaudella.

Toisesta varapuheenjohtajasta sen sijaan käytiin kaksikierroksinen vaali kolmen naisen välillä. Tehtävään olivat ehdolla erityisopettaja Anita Saraste-Kautto Keski-Suomesta, varatuomari Minna Kasper Uudeltamaalta sekä diplomi-insinööri Jaana Koota Pirkanmaalta. Heistä Saraste-Kautto toimi varapuheenjohtajana edellisen valtuustokauden.

Ensimmäisellä kierroksella puoluevaltuutettujen 56 ääntä jakaantuivat seuraavasti: Koota 25, Kasper 21 ja Saraste-Kautto 10.

Toisella kierroksella Koota päihitti Kasperin niukasti äänin 29-27.

Puoluehallitukseen valittiin piirijärjestöjen ehdotuksesta Ritva Laurila Helsingistä, Ilkka J. Kari Uudeltamaalta, Olli Kyrki Varsinais-Suomesta, Jouni Lehtimäki Satakunnasta, Helena Hirviniemi Hämeestä, Ari Mäkinen Pirkanmaalta, Ilpo Hakula Etelä-Karjalasta, Topias Kotiniemi Kymenlaaksosta, Markku Häkkänen Etelä-Savosta, Pertti Pitkänen Pohjois-Savosta, Maija Törmänen Pohjois-Karjalasta, Heikki Parkkinen Keski-Suomesta, Petri Salo Pohjanmaalta, Esko Kurvinen Pohjois-Pohjanmaalta, Juhani Seppänen Kainuusta, Marja-Leena Laitinen Lapista, Pirjo-Riitta Antvuori naisten liitosta, Kalle Euro nuorten liitosta ja Tatu Rauhamäki Tuhatkunnasta.

ILPO KIURU
1.6.1999

POLITIIKKA -SIVULLE