Eduskunta kielsi, europarlamentti sallii spammin?


Taistelu Internetin roskapostia eli spammia vastaan saa lainsäätäjien taholta ristiriitaisen vastaanoton. Suomessa eduskunta on säätänyt lain, jolla spammin lähettämisestä voi saada sakkoa. Samaan aikaan Euroopan parlamentissa on käsittelyssä direktiivi, jonka mukaan spammi olisi sallittua, kunhan se on hyvin merkittyä.

Kukaan Internetin käyttäjä ei pidä roskapostista, jota tulee pyytämättä sähkopostiin. Suurin osa tällaisesta postista on jollain tavalla kaupallista mainospostia tai kehoituksia jatkaa kiertokirjeitä. Tutkimusten mukaan 10 prosenttia spammista pitää sisällään pornografista materiaalia.

Suomessa spammista voi kohta saada sakkoa

Suomessa eduskunta on hyväksynyt lain yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta, jossa televiestintää ei saa käyttää suoramarkkinointiin, ellei vastaanottaja ole antanut siihen ennalta suostumusta. Tällä tarkoitetaan mm. telefaksin tai sähköpostin välityksellä tapahtuvaa haitalliseksi koettua markkinointia.

Rangaistus televiestinnän käyttämisestä lain vastaisesti suoramarkkinointiin on sakkoa ellei muualla lainsäädännössä ole säädetty ankarammasta tuomiosta. Suomessa siis spammi eli roskapostien lähettäminen sähköpostitse ilman vastaanottajan suostumusta on rangaistava teko ensi heinäkuun alusta, jolloin laki astuu voimaan.

Europarlamentti toisilla linjoilla?

Euroopan parlamentti suhtautuu spammiin eri tavalla eli pitää sitä lähtökohtaisesti sallittuna. Toukokuun alkupuolella Euroopan parlamentti käsitteli direktiiviä sähköistä kaupankäyntiä sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista.

Ensimmäisen käsittelyn yhteydessä europarlamentti hylkäsi esityksen, jonka mukaan jäsenvaltioiden olisi pitänyt ottaa lainsäädäntöönsä määritelmä, jonka mukaan kaupallinen viestintä olisi ollut sähköpostitse sallittua vain, mikäli vastaanottaja olisi antanut osoitteensa tätä tarkoitusta varten.

Sen sijaan Euroopan parlamentti hyväksyi suomalaisedustajan Astrid Thorsin (ELDR) ehdotuksen, jonka mukaan kaupalliset viestit on merkittävä niin yksiselitteisesti kuin mahdollista. Lisäksi kuluttajilla pitäisi olla pääsy nk. opt-out-rekisteriin, jota palveluntarjoajien olisi tarkistettava säännöllisesti.

Ajatuksena on se, että sähköpostin käyttäjien olisi itse ilmoittauduttava kansalliseen opt-out -rekisteriin, mikäli he eivät haluaisi kaupallisia mainoksia sähköpostiosoitteeseensa.

Suomalaisedustajien rivit hajosivat äänestyksessä, joskin enemmistö oli Thorsin muotoilun takana. Spammin yksiselitteisesti kieltävän muotoilun kannalla olivat europarlamentaarikot Reino Paasilinna (PSE) ja Heidi Hautala (V).

Thorsin spammin merkitsemistä tukevan linjan puolesta äänestivät parlamnetaarikot Samuli Pohjamo (ELDR), Mirja Ryynänen (ELDR), Kyösti Virrankoski (ELDR), Inna Ilivitzky (GUE/NGL), Raimo Ilaskivi (PPE), Jyrki Otila (PPE), Riitta Myller (PSE) ja Pertti Paasio (PSE). Äänestyksestä olivat poissa suomalaisedustajat Paavo Väyrynen (ELDR), Esko Seppänen (GUE/NGL), Ritva Laurila (PPE), Marjo Matikainen-Kallström(PPE) ja Jörn Donner (PSE).

Kukaan ei kannata spammin hyväksymistä

The Register -lehdessä haastatellun EuroISPA:n edustajan Jean-Christophe Le Toquinin mukaan nämä listat eivät telefaksien ja puheluiden kohdalla Iso-Britanniassa toimi, koska listoille ilmoittautumisen ja niiden tehoamisen välillä menee kokemuksen mukaan liikaa aikaa. Hänen mukaansa opt-out -listat ole myöskään Yhdysvalloissa tehonneet.

Europarlamentin keskusteluissa kukaan ei ole kannattanut spammin sallimista, mutta spammin rajoittamisen keinoista on erimielisyyttä. Spammin vastustajat pitävät nyt tehtyjä linjauksia samana asiana kuin spammin salliminen.

Internetissä on myös organisoiduttu keräämään nimiä spammin vastaiseen kampanjaan www-saitilla Vote Against Spam.

Tultuaan voimaan EU-direktiivi ei tarkoita, että spammista tulisi Suomessa automaattisesti sallittua, sillä kansallisesti voidaan ottaa käyttöön tiukempiakin säädöksiä.

Lähteet:

VILLE TENHUNEN
28.5.1999

POLITIIKKA -SIVULLE