Suomen yrittäjät pyrkivät työnantajakeskusjärjestöksi


Pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustava Suomen yrittäjät laajentaa toimintaansa työnantajakeskusjärjestöksi. Suomen yrittäjien hallitus päätti tiistaina poistaa muodolliset esteet siltä, että järjestö voisi olla osapuolena mm. työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä tulopoliittisissa neuvotteluissa.

Tähän saakka työnantajia ovat edustaneet Teollisuuden ja työnantajien TT sekä Palvelutyönantajat. Neuvotteluosapuolen aseman saaminen vaatii muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen hyväksynnän.

Keskusjärjestöissä arvioidaan, että Suomen yrittäjien pääsy neuvottelupöytään vie vielä aikaa etenkin siksi, että se edustaa varsin pientä osaa sopimuksia tekevistä yrityksistä.

Mukana on ainakin aluksi neljä pienehköä työnantajaliittoa. Valtuutuksen käydä tulopoliittisia neuvotteluja ovat antaneet Hammaslaboratorioliitto ry, Puuteollisuusyrittäjät ry, Suomen Hiusyrittäjät ry sekä Suomen Lasitus- ja Hiomoliitto ry. Liitoissa on työnantajayrityksiä yhteensä vajaat 1 300 ja työntekijöitä noin 7 000.

Kaksi muuta tes-sopimuksia tekevää Suomen yrittäjien jäsenliittoa, Koneyrittäjien liitto ja Suomen sairaankuljetusliitto jättäytyivät ulkopuolelle. SY:n jäseninä on toimialajärjestöjä kaikkiaan 65.

Parempi vaikuttaa järjestelmän sisällä

Suomen yrittäjien puheenjohtaja Risto Heikkilä perustelee uutta avausta sillä, että näin saadaan nykyistä laajempi yrityskenttä mukaan tekemään sopimuksia.

- Päätöksemme merkitsee, että omalta osaltamme olemme valmiita osallistumaan keskusjärjestöjen väliseen sopimustoimintaan, jos sellainen työskentely nyt tai myöhemmässä vaiheessa osoittautuu ajankohtaiseksi.

Ideana on Heikkilän mukaan se, että on parempi päästä sisään neuvottelujärjestelmään kuin vaikuttaa vain ulkopuolisena etujärjestönä.

- On myös yleiseltä kannalta perusteltua, että entistä työllistävämmäksi muuttunut pienyrityssektori on laajemmin mukana kantamassa vastuuta ja kehittämässä tulopolitiikkaa sekä vero- ja sosiaalipolitiikkaa.

Myös Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus korostaa järjestön halua kantaa vastuuta maan kehityksestä sopimusyhteiskuntana.
- Järjestelmän demokratiavaje pienenee, kun ns. yleissitovan yrityskentän ääni tulee laajemmin kuulluksi.

SAK: Ei rusinoita sopimuspullasta

Halu vastuunkantoon saa tunnustusta myös palkansaajakeskusjärjestöiltä. SAK:n osastopäällikkö Eero Heinäluoman mukaan SAK arvostaa sitä, että SY suhtautuu tulopolitiikkaan myönteisesti ja näkee sen merkityksen myös onnistuneelle talouspolitiikalle.

Heinäluoma muistuttaa kuitenkin, että rusinoita ei voi poimia pullasta tulopolitiikassakaan.
- Oikea tie parantaa pienten yritysten vaikutusmahdollisuksia on liittyä ilman välikäsiä suoraan oman alan työnantajaliittoon. Esteenä on myös joukon pienuus.

- Jos jokaiselle muutamaa tuhatta henkeä edustavalle järjestölle varataan oma tuoli tupo-pöytään, on neuvottelutilat varattava Messukeskuksesta, Heinäluoma laskeskelee.

Neuvottelupöytään pääsy voi viedä aikaa

SY:n Järventaus kiistää epäilyt, että muutos johtaisi jäsenten kalasteluun pois muilta työnantajajärjestöiltä. Hän korosti tiistaisessa tiedotustilaisuudessa, että hanketta ajetaan hyvässä yhteistyössä muiden keskusjärjestöjen kanssa.

Niiden ei uskota kuitenkaan pitävän kiirettä uuden osapuolen ottamisella mukaan esimerkiksi tupo-neuvotteluihin. Kilpailevissa järjestöissä suhtaudutaan tulokkaaseen kuitenkin rauhallisesti.

TT:n osastopäällikkö Risto Alangon mukaan TT:llä ei ole järjestönä kantaa asiaan, vaan tilanne ratkeaa sen mukaan minkälaisen roolin SY omaksuu ja miten muut keskusjärjestöt suhtautuvat.

- Neljän liiton edustavuus on kuitenkin niin pieni, että keskeisiin neuvottelupöytiin voi olla vaikeuksia päästä.

Myös johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Palvelutyönantajista muistuttaa, että SY edustaa vain noin 7 000:ta työntekijää, kun TT:llä on sopimustensa piirissä noin 470 000 ja PT:llä 320 000 työntekijää.

- Tupo-pöytään pääsy ei ole automaattista, varsinkaan jos ottaa huomioon, että edes kuntia, valtiota ja kirkkoa edustavat työnantajajärjestöt eivät varsinaisesti istu neuvottelupöydässä vaikka ovatkin sopimuksen solmijaosapuolia.

Inkeroisen mukaan myönteistä on kuitenkin se, että SY:n suhtautuminen työehtosopimustoimintaan ja vastuulliseen tes-politiikkaan saattaa muuttua.

Tietojen vaihtamista koskevaa yhteistyötä kolmen työnantajajärjestön kesken on ollut jo muutaman vuoden ajan. Monet jäsenliitot kuuluvat sekä SY:iin että muihin keskusjärjestöihin, minkä vuoksi ne yhteistyössä pyrkivät nyt selvittämään päällekkäisyyksiä.

SY:n mukaan sen jäsenyritysten palveluksessa on yhteensä noin 295 000 työntekijää, joiden lisäksi yrityksissä työskentelee noin 105 000 yrittäjää tai heidän perheenjäsentään.

Kaksikantamenettelyssä olisi SY:n mukaan edustettuna noin 34 900 sellaista yritystä, jotka eivät ole nykyisten työnantajakeskusjärjestöjen liittojen jäseniä. Näissä yrityksissä on runsaat 200 000 työntekijää.

STT-IA
1.6.1999

POLITIIKKA -SIVULLE