Kymmenen vuotta verilöylystä ovat laannuttaneet demokratialiikkeen

Kiina valmistautuu Tiananmenin vuosipäivään varotoimin

Kymmenen vuotta tuskin ovat riittäneet häivyttämään verisen yön muistoa mielenosoituksiin osallistuneiden kiinalaisten mielistä. Sadat perheet surevat verilöylyssä kuolleita omaisiaan.

Jopa tuhansia hallituksen vastaisesta toiminnasta tuomittuja ihmisiä elää yhä vankilassa tai maanpaossa.

Viranomaisten tiukka valvonta ja turvatoimet vuosipäivän lähestyessä sekä toisaalta Kiinassa jatkuvasti kasvanut markkinataloushuuma ovat kuitenkin onnistuneet tukahduttamaan kuumimmat tunteet ja demokratian kaipuun.

Vaikka mielenilmauksiin on vuosipäivän yhteydessä varauduttu, ei kukaan usko Tiananmenin kymmenen vuoden takaisten tapahtumien toistumiseen.

Seitsemän viikkoa mielenosoituksia

Tiananmenin verilöylyyn johtaneet mielenosoitukset alkoivat kommunistisen puolueen entisen pääsihteerin Hu Yaobangin kuoltua huhtikuun puolivälissä vuonna 1989.

Demokraattisempaa suuntaa ajanut Hu oli erotettu puolueesta kaksi vuotta aikaisemmin, ja myötätuntoiset Beijingin yliopiston opiskelijat pystyttivät hänelle muistojulisteita ympäri kampusta.

Demokratiaa vaativien opiskelijoiden liikehdintä levisi nopeasti Kiinan kaupunkeihin ja lähes satatuhatta mielenosoittajaa linnoittautui Beijingin keskustaan Tiananmenin aukiolle.

Opiskelijoiden joukkoon liittyi työläisiä ja muita uudistusmielisiä, ja enimmillään mielenosoittajia oli yli miljoona.

Opiskelijat vaativat demokraattisia uudistuksia kuten korruption kitkemistä ja tiedonvälityksen vapauttamista. Vaatimusten tehostamiseksi mielenosoittajat aloittivat nälkälakon toukokuun puolivälissä.

Toukokuun 20. päivänä pääministeri Li Peng julisti maahan poikkeustilan ja määräsi armeijan joukot rauhoittamaan yli kuukauden kestäneitä mielenosoituksia. Ihmismuurit estivät joukkojen pääsyn Tiananmenin aukiolle usean päivän ajan, kunnes sotilaat kesäkuun 4:nnen päivän vastaisena yönä avasivat tulen kohti opiskelijoita.

Riippumattomien lähteiden arviot kuolonuhreista vaihtelevat useista sadoista muutamaan tuhanteen.

Kiinan hallitus oikeuteen?

Syyttäjä ei ole vielä vastannut tutkintapyyntöön, mutta omaiset ovat ilmoittaneet olevansa valmiita viemään tapauksen korkeimpaan oikeuteen ja tarvittaessa parlamentin päätettäväksi saakka. Ihmisoikeusjärjestöt pitävät tapausta Kiinan oikeusjärjestelmän koetinkivenä.

Tähän asti Kiinan kommunistinen johto on pysynyt tiukasti kiinni omassa tulkinnassaan, jonka mukaan Tiananmenin tapahtumat olivat vastavallankumouksellista kapinointia ja hallitus toimi täysin oikein käyttäessään aseita mielenosoittajia vastaan. Virallisten tietojen mukaan aukiolla ei kuollut ketään.

Unohdetut uhrit

Yhdentoista vuoden vankilatuomiota kärsivä Tiananmenin mielenosoitusten opiskelijajohtaja Wang Youcai ilmoitti tiistaina aloittavansa nälkälakon vuosipäivän muistoksi.

Wang, kuten tuhannet muutkin vankiloissa tai maanpaossa olevat toisinajattelijat ovat kuitenkin jäämässä unohduksiin.

Tutkijoiden ja poliittisten tarkkailijoiden mukaan Kiinan nykyiset opiskelijat eivät enää nousisi barrikaadeille demokratian vuoksi, vaan he ovat enemmän kiinnostuneita omasta hyvinvoinnistaan, rahasta ja pärjäämisestä elämässä.

Toisaalta myös Kiinan kommunistijohto on toistuvasti muistuttanut hallituksen vastaisuuden huonoista seurauksista.

Viime vuonna Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin vierailun yhteydessä vapautetut mielipidevangit antoivat hetken toivoa demokraattisemmasta suunnasta, mutta tänä vuonna otteet toisinajattelijoita vastaan ovat jälleen koventuneet.

Kommunistinen puolue on Kiinassa vahvoilla. Opposition äänet ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana vaimenneet, verilöylystä säikähtäneet kansainväliset sijoittajat on saatu houkuteltua takaisin Kiinaan ja NATO:kin pelasi länsimaalaisvastaisten kommunistien pussiin pommittamalla vahingossa Kiinan Belgradin-lähetystöä.

Remontin vuoksi suljetulla Tiananmenin aukiolla lienee perjantaina rauhallista.

STT-IA
2.6.1999