Teollisuus satsaa tutkimukseen ja kehitykseen



Mittavat satsaukset tutkimukseen ja kehitykseen nostavat teollisuuden kokonaisinvestoinnit tänä vuonna uudelle ennätystasolle, yli 37 miljardiin markkaan. Etenkin Nokia ja sen vanavedessä muut sähkö- ja elektroniikka-alan yritykset panostavat t&k-toimintaan.


Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton TT:n investointitiedustelun mukaan tutkimukseen ja kehitykseen kulutetaan rahaa kaikkiaan 17 miljardia markkaa eli lähes kaksinkertainen määrä toissa vuoteen verrattuna.

Juuri yritysten into panostaa t&k-puolelle selittää kokonaisinvestointien kasvun, sillä teollisuuden kiinteät investoinnit supistuvat. Niitä toteutetaan tänä vuonna 20,2 miljardin markan edestä, kun viime vuonna summa oli 20,8 miljardia ja toissa vuonna 21,7 miljardia markkaa.

TT:n mukaan teollisuuden investointien rakenne onkin selvästi muuttunut viime vuosina. Tutkimuksen ja kehityksen korostuminen kiinteiden investointien kustannuksella kertoo siitä, että yrityksiä ajaa entistä selvemmin eteenpäin huippuosaamiseen perustuva kasvustrategia.

Suhteessa jalostusarvoon kiinteät investoinnit ovat jo jäämässä matalimmiksi kuin 70- ja 80-luvuilla keskimäärin. Tälle vuodelle investointiasteeksi tulee 15 prosenttia, kun 80-luvulla luku pyöri keskimäärin runsaassa 18 prosentissa.

Pääoman käyttö tehostunut

TT:n pääekonomistin Jussi Mustosen mukaan investointiasteen putoaminen samalla kun teollisuuden tuotanto jatkuvasti nousee kertoo pääoman käytön tehostumisesta yrityksissä.

90-luvun alun lamavuosien jälkeen suomalaisen teollisuuden tuotannon kasvu kepittää muut teollisuusmaat, mukaanlukien viime vuodet vahvasti porskuttaneen Yhdysvallat.
- Tutkimus- ja kehitysmenojen nopea kasvu selittää hyvin paljon tätä kehitystä, Mustonen toteaa.

Teollisuuden aloista metalliteollisuus muodostaa leijonanosan eli noin 15 miljardia kaikista t&k-menoista. Summaa nostaa sähkö- ja elektroniikkateollisuus, sillä perinteisillä metalliteollisuuden aloilla, perusmetallissa ja konepajoissa, satsaukset ovat vaatimattomampia.

Kemianteollisuudelta kuluu t&k-toimintaan 1,75 miljardia ja metsäteollisuudelta noin miljardi markkaa. Osastopäällikkö Pekka Tsupari TT:stä arvioi, että metsäteollisuudella saattaisi olla syytä kasvattaa t&k-panostuksiaan, vaikka ei olekaan nähnyt ulkomaisia vertailulukuja.

T&k-toimintaa kasvaa ulkomailla vahvasti

Suomalaisen teollisuuden kansainvälistyminen tulee selvästi esille tarkasteltaessa yritysten t&k-panostuksia kotimaahan ja ulkomaille. Tämän vuoden 17 miljardin markan kokonaispotista ulkomaat lohkaisevat jo yli viiden miljardin siivun.

Vaikka kotimaassa satsaukset pysyvät suurempina, kasvu on selvästi nopeampaa maamme rajojen ulkopuolella.

T&k-menot ulkomaille ovat kasvaneet tänä ja viime vuonna jopa 210 prosenttia. Sen sijaan t&k-menot Suomessa ovat lisääntyneet maltillisemmin, 33 prosenttia vuodesta 1997.

Tutkimus ja kehitys imee myös koko ajan lisää uusia työntekijöitä. T&k-henkilöstön määrä yrityksissä nousee tänä vuonna 24 400 ihmiseen, kun toissa vuonna määrä oli 17 800.

Ulkomailla toimivan t&k-henkilöstön määrä ulkomailla kipuaa tämän ja viime vuoden aikana 3 300:sta 6 000 ihmiseen. Samaan aikaan Suomessa määrät nousevat 14 500:sta 18 500:aan.

Noin puolet ulkomaisesta t&k-toiminnasta keskittyy Euroopan unionin maihin. Toinen tärkeä suunta on Pohjois-Amerikka.

Jussi Mustosen mukaan t&k-panostusten nopea kasvu ulkomailla kertoo siitä, että toimintoja halutaan yhä enemmän päämarkkinoiden läheisyyteen. Lisäksi Suomessa ei ole loputtomiin tarjolla t&k-toimintaan päteviä työntekijöitä.

STT-IA
28.5.1999


TALOUS -SIVULLE