Venäjän mafia liukuu laillisuuden puolelle

Jokainen Venäjällä toimiva ulkomainen yrittäjä joutuu Myyryläisen mukaan tekemisiin järjestäytyneen rikollisuuden kanssa.

Suojelurahojen maksaminen tiskin alta on kuitenkin historiaa - nykyään esimerkiksi Pietarissa toimii vartiointiliikkeitä, joita pyörittävät mafiajohtajat ja viranomaiset yhdessä.

- Vielä 90-luvun alkupuolella jääkaapin kokoisten miesten vaatimat ns. kattosuojelurahat olivat yritystoiminnassa ongelma numero yksi. Nykyään vain hölmö yrittäjä maksaa isoja summia tiskin alta, luonnehtii Myyryläinen.

Myyryläinen selvitti järjestäytyneen rikollisuuden vaikutusta liike-elämään Venäjällä maanantaina seminaarissa, jonka järjesti Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Kuulijoina oli lähinnä pienten ja keskisuurten yritysten johtajia.

Myyryläisellä on takanaan kolme värikästä vuotta Pietarissa, nyttemmin hän vaikuttaa lähinnä Lappeenrannassa. Pietarissa työskentelee kaksi ja Moskovassa toiset kaksi suomalaista poliisia. He ovat ulkoministeriön palkkalistoilla, ja yhteyden heihin saa konsulaatin kautta.

Pesty raha ei enää haise

Laillisuuden puolelle siirtymistä kuvastaa esimerkiksi se, että Pietarin bensiininmyynnistä noin 80 prosentin arvioidaan olevan rikollisjärjestöjen hallussa. Epämääräisesti hankittua rahaa sijoitetaan sellaiseen lailliseen liiketoimintaan, missä sen tuottoa pidetään riittävän hyvänä.

Kyse on siis rahanpesusta. Myyryläinen pitää kuitenkin kehitystä periaatteessa myönteisenä: kun rosvouksesta siirrytään laillisen bisneksen suuntaan, liiketoiminta kehittyy ja toimintatavatkin siistiytyvät.

- Samansuuntainen kehityshän tapahtui Yhdysvalloissa 1930-luvun jälkeen: pirtulla ja uhkapelillä rikastuneet mafiapomot alkoivat sijoittaa voittojaan normaaliin liiketoimintaan, sanoo Myyryläinen.

- Eräs tuttu miliisipäällikkö Pietarista naureskeli ja huomautti, että onhan teillä Suomessakin ollut aika monta teollisuusneuvosta, jotka loivat alkupääomansa kieltolain aikana pirtuparoneina, hän jatkaa.

Sitä, kauanko Venäjän mafiajohtajien kestää päätyä kunniallisiksi teollisuusneuvoksiksi, Myyryläinen ei lähde arvuuttelemaan. Joka tapauksessa muutokset Venäjällä ovat ainakin tähän asti olleet tavattoman nopeita.

Laajamittaisia organisaatioita

Poliisiviranomaisten tarkastelussa Venäjän mafian rakenne muistuttaa Timo Myyryläisen mukaan lähinnä verkostomarkkinointiyritystä.

Pohjimmaisena ovat 2-5 hengen rosvo- eli bandiittiryhmät, jotka ovat liittyneet yhteen moniportaiseksi organisaatioksi.
- Sitten mafian johtajat toimivat kokonaan avoimen yhteiskunnan puolella eli he eivät itse tee rikoksia, selvittää Myyryläinen.

Laittomaan liiketoimintaan kuuluvat esimerkiksi huumekauppa, palkkamurhat, salakuljetus ja lahjonta. Nykyään toimenkuvaan kuuluu myös lännessäkin tuttu talousrikollisuus eli esimerkiksi konkurssirikokset ja luottopetokset.

- Oleellista on myös se, että mafialla on yhteydet viranomaisiin. Voi sanoa, että venäläinen mafia ei tuhoa valtiorakennetta, vaan pyrkii syömään sitä sisältäpäin ja hyödyntämään omaksi edukseen, luonnehtii Myyryläinen.

- Lisäksi järjestäytynyt rikollisuus on laajamittaista. Suomessa jo 3-4 murtovarkaan ja ryöstäjän ryhmää pidetään järjestäytyneenä, mutta Venäjällä sellainen on vain pieni rosvojoukko.

Suomalaisilla on Myyryläisen mukaan aika vähän syytä pelätä venäläisrikollisuutta. Mafiapomot etsivät Suomesta laillisia sijoituskohteita eivätkä niinkään esimerkiksi huumemarkkinoita. Palkkamurhien uhreiksi taas joutuvat esimerkiksi Pietarissa nimenomaan venäläiset, eivät ulkomaiset liikemiehet.

Lainsäädäntö on puutteellinen

Viranomaiskorruptio tunnettiin Neuvostoliitossakin, mutta vasta viime vuosina rikollisuuden ja viranomaisten suhteet ovat tiivistyneet.

Erään arvion mukaan Pietarin kaupungin budjetista jopa 60 prosenttia joutuu tavalla tai toisella huijauksen tai kavalluksen kohteeksi - eli esimerkiksi koulutarvikkeita ostetaan monta kertaa kalliimmin kuin edullisin hinta olisi.

Yksi syy on Venäjän lainsäädännön puutteellisuus: kunnollista korruption kieltävää lakia ei ole, eikä laki virka-aseman väärinkäytöstä sovellu läheskään kaikkiin tapauksiin. Säätämättä on myös laki todistajien suojelemisesta, minkä vuoksi moni rikosjuttu raukeaa näytön puutteeseen.

- Venäläisissä virkamiespiireissä käytäntö on, että liikemiespiirit osoittavat kiitollisuuttaan runsain lahjoin. Totta kai se vaikuttaa viranomaisten objektiivisuuteen.

- Kaikki näin saadut rahat eivät edes mene viranomaisten omiin taskuihin, vaan osa niistä käytetään virastojen toiminnan pyörittämiseen paperin hankinnasta alkaen, selvittää Myyryläinen.

Myyryläinen korostaa, että venäläinen uusrikas ei välttämättä ole vaurastunut rikollisin konstein. Jos esimerkiksi valtion omistama tehdas myydään tuntuvasti todellista arvoa halvemmalla, sen ostaminen on toki laillista.

Venäjän viranomaisten tapa hankkia avustuksia tai lahjuksia on Myyryläisen mukaan nykyään se, että esimerkiksi ulkomaiselle yrittäjälle määrätään milloin mitäkin maksuja tai tarkastuksia, joista selviää maksamalla riittävän summan oikealle pankkitilille. Suoraan käteen tarjottu raha voi viedä tarjoajan vankilaan.

- Enhän minä poliisina tietenkään voi sanoa, että maksakaa hyvät yrittäjät suojelurahoja ja hoitakaa vaaditut lahjukset. Maan tapa on kuitenkin toinen kuin Suomessa, toteaa ylietsivä Timo Myyryläinen.

STT-IA
28.5.1999