Akavan Viitasalo vahvistaisi keskusjärjestöä - haastaja Piekka korostaa palvelutehtäviä


Akavan nykyinen puheenjohtaja Mikko Viitasalo (kok.) kaipaa palkansaajakeskusjärjestölle vahvempaa roolia kuin hänen haastajansa Akavan pääsihteeri Risto Piekka (kok.). Piekka suosii nykyistä neuvottelujärjestöjen asemaa korostavaa mallia.

Kilpakumppanit esittelivät näkemyksiään politiikan toimittajien yhdistyksen lounaalla Helsingissä tiistaina.

Akateemisten palkansaajien keskusjärjestön seuraava puheenjohtaja valitaan Akavan edustajakokouksessa 17. kesäkuuta Helsingissä.

Käytännössä Piekan valinta on jo selvä, sillä hänen taakseen ilmoittautuneet liitot edustavat kahta kolmasosaa edustajakokouksen äänistä. Mm. Akavan ylivoimaisesti suurin jäsenjärjestö, opettajien OAJ tukee Piekkaa.

Viitasalon takana on 20 pienempää järjestöä. Asetelmasta huolimatta Viitasalo aikoo olla mukana puheenjohtajakisassa "niin kauan kuin pyytäjiä on".

Piekka uskoo palveluroolin vahvistuvan

Piekka on ollut pitkälti rakentamassa Akavan nykyistä organisaatiorakennetta. Hänen mukaansa rakenne "antaa mahdollisuuksia vahvuuteen"; lähtökohtana on, että ne järjestöt päättävät, joita asia kulloinkin koskee.

- Silloin tällöin päätöksenteossa tulee tietysti esille erilaisia painotuksia, hän myönsi.

Piekka katsoo, että keskusjärjestö on ennen kaikkea neuvottelu- ja jäsenjärjestöjensä yhteistyö- ja palveluorganisaatio.

- Tämä rooli tulee varmasti kasvamaan nykyisestään hyvinkin paljon, erityisesti palvelutehtävät suhteessa neuvottelujärjestöihin.

Piekan mukaan Akavan ykköstehtävä työmarkkinajärjestönä on tulopoliittisten tai vastaavien sopimusten tekeminen. Yhteiskuntapoliittisten ja kansainvälisten asioiden lisäksi sille kuuluvat vain ne tehtävät, joista jäsenjärjestöt erikseen sopivat.

Vaikeasti hallittava kokonaisuus

Viitasalo kuvasi nykyistä järjestörakennetta monihierarkkiseksi: 32 jäsenjärjestön joukossa on kovin monenkokoisia ja erityyppisiä järjestöjä, ja neuvottelujärjestöt, julkisen puolen Akava-JS ja yksityisen alan YTN ovat nekin rakenteiltaan erilaisia.

- Koko paketin koossapitäminen on erittäin vaikea tehtävä. Erityisesti Viitasalo pohdiskeli keskusjärjestön ja sen neuvottelujärjestöjen asemaa. Tulopoliittisissa sopimuksia tehtäessä olisi etua siitä, jos keskusjärjestö on vahva.

Toisaalta muunlaisessa ratkaisussa myös neuvottelujärjestöjen olisi syytä olla vahvoja.
- En tiedä, voiko näitä molempia ehtoja täyttää yhtä aikaa. Sekään tie ei ole hyvä, että keskusjärjestö liikaa heikkenee suhteessa neuvottelujärjestöihin.

Yllätyshanke

Viitasalon mukaan hankkeet puheenjohtajan vaihtamisesta tulivat yllätyksenä. Hän oli haluton julkisesti ruotimaan syitä, vaikka ne aavistaakin.

Väitteet Akavan keskustoimiston huonosta hengestä tai kehnoista väleistä muiden keskusjärjestöjen johtoon voidaan kuitenkin "dokumentoidusti torjua", Viitasalo totesi.

Viitasalo ei ryhtynyt myöskään arvioimaan, liittyvätkö syyt hänen persoonaansa, vaan viittasi nelivuotiskautensa tuloksiin, kärjessä kaksi tupoa.

- Jos kolmas tupo tulee, niin Akavan täytyy saada erittäin hyviä tuloksia, että sopimuksesta tulee parempi.

STT-IA
1.6.1999

POLITIIKKA -SIVULLE