|
Ne juomat vasta maksoiVirvoitusjuomajätti Coca Cola vie markkinataloutta uusiin sfääreihin. Yhtiö kehittelee parhaillaan juoma-automaattia, joka ottaa juomasta sitä kovemman hinnan mitä kuumempi keli sattuu olemaan. Yhtiöstä kerrotaan, että uusi masiina on suunniteltu tasapainottamaan säistä johtuvaa kysynnän heittelyä. Firman toiveissa lienee, että pakkaskelin huokeat juomat lisäävät Coca Colan talvikulutusta. Nyt odotetaan mielenkiinnolla, milloin joku maailman johtavista pikaruokaketjuista keksii automaatin, joka mittaa asiakkaan nälän asteen ja rahastaa tätä sen mukaan. Mitä kovempi nälkä, sitä kalliimpi ruoka.
Yle esittää 100 markan korotusta tv-maksuunYleisradio haluaa nostaa tv-maksua sadalla markalla. Korotusesitystä perustellaan sillä, että Ylen nykyisen ohjelmatoiminnan turvaaminen ja uusien digitaalisten palvelujen käynnistäminen edellyttävät lisärahoitusta. Tv-maksu (entinen tv-lupamaksu) on nykyisin 882 markkaa vuodessa. Ylen mukaan hinta on pohjoismaiden halvin ja eurooppalaisessa vertailussakin alhainen. Viime vuonna kolme neljästä suomalaisesta koki Ylen mukaan saavansa erittäin tai melko hyvin vastinetta tv-maksulleen.
Korotuksen on määrä tulla voimaan ensi vuoden
heinäkuun alussa. Tv-maksua on korotettu vuoden
1991 jälkeen vain arvonlisäveron vuoksi.
Suomen avaruusteollisuus esittäytyySuomen mukavasti virinnyt avaruusteollisuus esittäytyy Ilmailumuseossa Vantaalla 6.-7. marraskuuta. Suomen Avaruustutkimusseuran järjestämässä näyttelyssä on annettu tilaa myös Euroopan avaruusjärjestölle ESA:lle. Näyttelyssä on erilaista avaruusaiheista rekvisiittaa, mm. Saturnuksen Titan-kuuhun matkalla olevan luotaimen pienoismalli. Avaruustekniikan ja -tutkimuksen asiantuntijat pitävät esitelmiään lauantaina, ja näyttely on avoinna viikonvaihteessa klo 11-18. Ilmailumuseo sijaitsee Tietotie 3:ssä, Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä.
Itsevalaiseva joulukuusi kehitettyPimeässä loistavat tulikärpäset antoivat idean geenimuunnellun joulukuusen suunnitteluun. Brittitutkijat ovat nyt kehittäneet joulukuusen, jonka neulaset loistavat itsestään. - Tämä geenimuunneltu joulukuusi loistaa pimeässä. Se tuottaa myös päiväsaikaan havaittavan valon, kertoi 29-vuotias neurofysiologian opiskelija Katy Presland. Presland suunnitteli uuden kuusityypin yhdessä neljän muun tohtoritutkintoa suorittavan opiskelijan kanssa. Vaikka itsevalaiseva joulukuusi on luotu vasta paperilla, tutkijat vakuuttavat, että sen kasvattaminen onnistuu myös todellisuudessa. Ainoa pulma on Preslandin mukaan geenimuunneltujen joulukuusien hinta. - Laskimme, että ensimmäiset tällaiset kuuset maksaisivat noin 200 puntaa (1 850 mk) kappale. Olen kuitenkin varma, että ihmiset rakastaisivat niitä - etenkin Yhdysvalloissa, tutkija visioi.
Pieni Iso kirjaMaailman kaikki Raamatut eivät ole tiiliskiviä. Englannin Wiltshiressä huutokaupataan ensi viikolla neljä ja puoli senttimetriä korkea ja noin kolme ja puoli senttiä leveä "peukaloisten" Raamattu. Maailman pienin Raamattu oli vuosikausia nukkekodin kirjahyllyssä, kunnes sen omistaja hiljattain tuli tietoiseksi teoksen arvosta. Vuonna 1614 valmistuneen pikku-Raamatun arvellaan maksavan tulevalle omistajalleen noin 180 000 markkaa.
Kansanopistoille yhteinen verkkoKansanopistoille rakennetaan yhteistä tietoverkkoa opetushallituksen tuella. Virtuaalikansanopisto 2000 -hankke valmistuu suunnitelman mukaan ensi vuonna ja palvelee kaikkia 91:tä kansanopistoa. Virtuaaliopisto on yhtenä aiheena kansanopistoväen neuvottelupäivillä, jotka alkoivat tiistaina Lahdessa. Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtaja, rehtori Ville Marjomäki odottaa tietoverkon tiivistävän opistojen keskinäistä vuorovaikutusta, jolla on pitkät perinteet. Verkko tuo opiskelijoiden ulottuville uusia tietolähteitä sekä opintokokonaisuuksia. Se mahdollistaa yksilöllisen palautteen ja ohjauksen. Marjomäen mukaan virtuaaliympästöjen kehittämisen rinnalla kulkee trendi, joka korostaa yhdessä asumiseen liittyviä työmuotoja kansanopistoissa. Rehtori Marjomäki uskoo, että yhteiskunta panostaa lähivuosina jälleen vapaaseen sivistystyöhön. Uhkaksi opistoliikkeelle puheenjohtaja Marjomäki kokee oppilaspulan muuttotappioalueilla. Syrjäseutujen pienten kansanopistojen on kehitettävä entistä kiinnostavampia pitkiä ja lyhyitä kursseja saadakseen opiskelijoita.
Sian aivosoluja siirrettiin onnistuneesti apinalleYhdysvaltalaiset tutkijat kertoivat maanantaina siirtäneensä onnistuneesti sian aivosoluja apinalle. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun sian aivosoluja siirrettiin onnistuneesti kädelliselle eläinlajille. Tutkijoiden lopullisena tarkoituksena on kehittää uusia hoitokeinoja Parkinsonin tautiin ja muihin sairauksiin, joissa aivosolut syystä tai toisesta tuhoutuvat. Tutkijoiden mukaan aivosolut toimivat myös siirron jälkeen, koska ne oli suojattu apinan immuunijärjestelmän hyökkäykseltä uudenlaisella menetelmällä. Aikaisemmin maailmalla on tehty joitakin kokeita, joissa tiettyjä sikiön aivosoluja on siirretty Parkinsonin tautia sairastavan ihmisen aivoihin. Tällaiset aivosolut ovat kuitenkin harvinaisia, ja kokeet ovat muutenkin herättäneet ristiriitaisia tunteita. Tiedemiehet ovatkin toivoneet, että siirrännäisinä voitaisiin käyttää eläimen aivosoluja. Ongelmana on kuitenkin tähän asti ollut se, että ihmisen elimistö hylkii voimakkaasti eläimeltä siirrettyjä soluja.
Tampereen yliopiston väitöksistä sähköinen tietokantaTampereen yliopisto julkisti maanantaina sähköisen tietokannan yliopiston väitöskirjoista. Tietokannasta löytyvät väitöskirjojen tiivistelmät ja tiedot väittelijöistä kuluvan vuoden alusta lukien. Samalla Tampereen yliopisto julkisti myös ensimmäisen kerran kokonaisen väitöskirjan sähköisessä muodossa. Kyseessä on tiistaina väittelevän Katja Valaskiven japanilaista tv-sarjaa käsittelevä väitöskirja. Tampereen yliopiston väitöstietokannan internet-osoite on http://acta.uta.fi. Yliopistossa tehdään vuosittain noin 100 väitöskirjaa.
Arabeilla oma poptähtikulttinsaMyös arabilaulajat voivat päätyä supertähtikultin kohteiksi. Tästä saatiin kiistaton todiste Egyptissä, missä legendaarisen laulajan Um Kulthoumin jäämistö nousi suuriin hintoihin huutokaupassa. Myynnissä olivat Kulthoumin käyttämä nenäliina ja hänen värisävytetyt silmälasinsa. Ne myytiin muhkeaan 5 miljoonan dollarin (27,5 mmk) yhteishintaan. Esineet osti saudiarabialainen liikemies Hamza Bashrahil. Paljon Kulthoumia vähäisemmäksi jäi egyptiläisen Nobel-kirjailijan Naguib Mahfouzin vetovoima. Vuoden 1988 Nobel-voittajan kynästä maksettiin huutokaupassa vain 6 650 dollaria. Kairossa pidetyn huutokaupan tuotto ohjataan nälkäisten ja syrjäytyneiden avustamiseen eri maissa.
Koonnut: IA
|