Suomen ehdotukset EU:n kriisinhallinnasta eivät tyydytä kaikkia
Suomen ehdotukset EU:n kriisinhallinta- ja rauhanturvakyvyn tehostamisesta saivat ensimmäisessä käsittelyssä osakseen useita muutosehdotuksia muilta jäsenmailta.
Ulkoministeri Tarja Halonen (sd.) uskoi silti, että
Helsingin huippukokous pystyy joulukuussa
tekemään päätöksiä asiasta, kuten EU-maat ovat
kesäkuussa Kölnin huippukokouksessa
suunnitelleet.
Halonen uskoi, että sopu syntyy
ainakin sotilaallisen asiantuntemuksen
lisäämisestä EU:n päätöksentekorakenteisiin.
- Siitä tulee keskipitkä askel eteenpäin. On monia
EU-maita, jotka haluavat edetä nopeasti, toisia,
jotka eivät ole niin kiinnostuneita.
Puheenjohtajamaan on edistettävä
kompromissiratkaisua, sanoi Halonen perjantaina.
Suomi lähetti aiemmin tällä viikolla muille
jäsenmaille kattavan ehdotuksensa Helsingin
raportiksi. Luonnos käsittelee niin sotilaallisia
kuin siviilipuolen toimintaa, ja sitä puntaroitiin
torstaina virkamiestasolla poliittisessa
komiteassa.
Tarkoitus on määritellä, millaisella päätöksenteon
mallilla, voimavaroilla, kenen kanssa ja miten EU
voisi toteuttaa Amsterdamin sopimuksen
asettamaa tehtävää eli hoitaa rauhanturva-,
pelastus- ja kriisinhallintatehtäviä. Lopullinen
malli halutaan saada valmiiksi ensi vuoden
aikana, Ranskan puheenjohtajakaudella.
Suomi korostaa, että tähän asia jääkin -
kollektiivisen eurooppalaisen puolustuksen
luomisesta tai NATO:n korvaamisesta sotilasliitoksi
muuttuvalla EU:lla ei ole kysymys.
Kehyssopimus NATO:n kanssa
Luonnoksessaan Suomi ehdottaa väliaikaisen
poliittisen turvallisuuskomitean perustamista
Brysseliin jo ensi vuoden alusta.
Jäsenmaiden pitäisi ehdotuksen mukaan myös
lähettää sotilasasiantuntijoita Brysseliin
auttamaan toiminnan suunnittelussa.
Suomi ehdottaa myös, että EU ja NATO
neuvottelisivat kehysasiakirjan ensi vuoden
aikana. Se määrittelisi miten EU voi saada NATO:n
voimavaroja käyttöönsä. Asiakirja määrittäisi
myös miten hoidetaan järjestöjen väliset
neuvottelut, yhteistyö ja tiedonvaihto.
Samalla on
taattava tiedonkulku EU:n ulkopuolisille
NATO-maille, jotka saattavat halutessaan
osallistua EU:n johtamiin operaatioihin.
Alkuvaiheessa järjestöjen välistä yhteydenpitoa
hoitaisivat EU:n ulkopoliittinen edustaja Javier
Solana ja tämän seuraaja NATO:n pääsihteerinä,
George Robertson.
Torstain keskustelujen perusteelta ei
ulkoministeriön puolelta vielä haluttu arvioida
mitä Helsingissä lopulta päätetään.
Keskusteluissa tuotiin esille jäsenmaiden
entisestään tuttuja kantoja - esimerkiksi Ranska
haluaisi edetä paljon nopeammin ja pitemmälle,
kun taas muun muassa Irlanti, Tanska ja Ruotsi
ovat varovaisempia.
Ruotsi hyväksyy
Ruotsissa puheet NATO-yhteyden luomisesta ovat
poliittisesti räjähdysherkkiä, mutta maan hallitus
ei ainakaan julkisesti torjunut Suomen luonnosta.
Ruotsin ulkoministeri Anna Lindh sanoi
perjantaina uutistoimisto TT:lle, että suomalainen
ehdotus kyllä käy Ruotsille.
Lindh painotti, että nyt ei luoda mitään uutta -
sitoutumattomillakin EU-mailla on jo
keskusteluyhteys NATO:n kanssa,
rauhankumppanuusohjelman kautta.
Halonen
toivoi, että yhteydenpito NATO:n kanssa kävisi
jatkossa entistä nopeammin ja joustavammin.
Lindh ja puolustusministeri Björn von Sydow
pikavierailivat viikon aikana Suomessa
keskustelemassa muun muassa näistä aiheista.
Ruotsin hallituksessa pelätään uusintaa Kölnin
huippukokouksen jälkeisistä kuohuista.
Sosiaalidemokraattisen vähemmistöhallituksen
tukipuolueet, vihreät ja vasemmistopuolue
raivostuivat Kölnin puolustusulottuvuutta
koskevista päätöslauselmista, ja syyttivät
hallitusta Ruotsin perinteisen puolueettomuuden
myymisestä. Puolueet jäädyttivät yhteistyön
hallituksen kanssa joksikin aikaa.
Uusi luonnos tulossa
Suomi luonnostelee ensi viikon aikana uuden
ehdotuksen ylimääräiseen poliittisen komitean
kokoukseen 8. marraskuuta. Suomea komiteassa
edustaa ulkoministeriön poliittisen osaston
päällikkö Pertti Torstila.
Käsittely jatkuu ministeritasolla 15. marraskuuta,
jolloin mukana ovat myös EU-maiden
puolustusministerit sekä ulkoministerit
eurooppalaisista maista, jotka kuuluvat Natoon,
mutta eivät EU:hun - eli Norja, Islanti, Puola,
Tshekki, Unkari ja Turkki.
Seuraava tärkeä askel on Länsi-Euroopan Unionin
WEU:n ministerikokous 22.-23. marraskuuta.
Siellä annetaan selvitys eurooppalaisiin
rauhanturva- ja kriisinhallintatehtäviin
käytettävissä olevista joukoista ja voimavaroista,
niin WEU-jäsenissä kuin sitoutumattomissa
maissa.
Selvityksen pohjalta määritellään myös
voimavarojen puutteet ja kehittämistarpeet.
Päätökset sotilasmenoista pysyvät kuitenkin
jatkossakin kansallisessa hallinnassa.
WEU:n kokouksessa on myös määrä nimittää
Javier Solana liiton uudeksi pääsihteeriksi,
hoitamaan Petersbergin tehtävien siirtoa EU:lle.
Suomen ja muiden NATO:n ulkopuolisten EU-maiden
vaatimuksesta Solanan tehtävää on määrä rajata
siten, että hän ei hoitaisi muita kuin Petersbergin
tehtäviin liittyviä asioita WEU:ssa.
Helsingin huippukokouksessa on määrä asettaa
yhteinen tavoite, sille mihin EU:n olisi
kriisinhallinnan alalla päästävä. Esimerkkinä ja
mittatikkuna käytetään Kosovon KFOR-operaatiota,
johon kuuluu niin sotilaallisia kuin siviilipuolen
toimia. Mukana on noin 50 000 hengen vahvuinen
joukko.
STT-IA
29.10.1999
Politiikka -sivulle
|