Suomen ehdotukset EU:n kriisinhallinnasta eivät tyydytä kaikkia
Suomen ehdotukset EU:n kriisinhallinta- ja rauhanturvakyvyn tehostamisesta saivat ensimmäisessä käsittelyssä osakseen useita muutosehdotuksia muilta jäsenmailta.Ulkoministeri Tarja Halonen (sd.) uskoi silti, että Helsingin huippukokous pystyy joulukuussa tekemään päätöksiä asiasta, kuten EU-maat ovat kesäkuussa Kölnin huippukokouksessa suunnitelleet.
Halonen uskoi, että sopu syntyy ainakin sotilaallisen asiantuntemuksen lisäämisestä EU:n päätöksentekorakenteisiin.
- Siitä tulee keskipitkä askel eteenpäin. On monia EU-maita, jotka haluavat edetä nopeasti, toisia, jotka eivät ole niin kiinnostuneita. Puheenjohtajamaan on edistettävä kompromissiratkaisua, sanoi Halonen perjantaina.
Suomi lähetti aiemmin tällä viikolla muille jäsenmaille kattavan ehdotuksensa Helsingin raportiksi. Luonnos käsittelee niin sotilaallisia kuin siviilipuolen toimintaa, ja sitä puntaroitiin torstaina virkamiestasolla poliittisessa komiteassa.
Tarkoitus on määritellä, millaisella päätöksenteon mallilla, voimavaroilla, kenen kanssa ja miten EU voisi toteuttaa Amsterdamin sopimuksen asettamaa tehtävää eli hoitaa rauhanturva-, pelastus- ja kriisinhallintatehtäviä. Lopullinen malli halutaan saada valmiiksi ensi vuoden aikana, Ranskan puheenjohtajakaudella.
Suomi korostaa, että tähän asia jääkin - kollektiivisen eurooppalaisen puolustuksen luomisesta tai NATO:n korvaamisesta sotilasliitoksi muuttuvalla EU:lla ei ole kysymys.
Kehyssopimus NATO:n kanssa
Luonnoksessaan Suomi ehdottaa väliaikaisen poliittisen turvallisuuskomitean perustamista Brysseliin jo ensi vuoden alusta.
Jäsenmaiden pitäisi ehdotuksen mukaan myös lähettää sotilasasiantuntijoita Brysseliin auttamaan toiminnan suunnittelussa.
Suomi ehdottaa myös, että EU ja NATO neuvottelisivat kehysasiakirjan ensi vuoden aikana. Se määrittelisi miten EU voi saada NATO:n voimavaroja käyttöönsä. Asiakirja määrittäisi myös miten hoidetaan järjestöjen väliset neuvottelut, yhteistyö ja tiedonvaihto.
Samalla on taattava tiedonkulku EU:n ulkopuolisille NATO-maille, jotka saattavat halutessaan osallistua EU:n johtamiin operaatioihin.
Alkuvaiheessa järjestöjen välistä yhteydenpitoa hoitaisivat EU:n ulkopoliittinen edustaja Javier Solana ja tämän seuraaja NATO:n pääsihteerinä, George Robertson.
Torstain keskustelujen perusteelta ei ulkoministeriön puolelta vielä haluttu arvioida mitä Helsingissä lopulta päätetään.
Keskusteluissa tuotiin esille jäsenmaiden entisestään tuttuja kantoja - esimerkiksi Ranska haluaisi edetä paljon nopeammin ja pitemmälle, kun taas muun muassa Irlanti, Tanska ja Ruotsi ovat varovaisempia.
Ruotsi hyväksyy
Ruotsissa puheet NATO-yhteyden luomisesta ovat poliittisesti räjähdysherkkiä, mutta maan hallitus ei ainakaan julkisesti torjunut Suomen luonnosta. Ruotsin ulkoministeri Anna Lindh sanoi perjantaina uutistoimisto TT:lle, että suomalainen ehdotus kyllä käy Ruotsille.
Lindh painotti, että nyt ei luoda mitään uutta - sitoutumattomillakin EU-mailla on jo keskusteluyhteys NATO:n kanssa, rauhankumppanuusohjelman kautta.
Halonen toivoi, että yhteydenpito NATO:n kanssa kävisi jatkossa entistä nopeammin ja joustavammin. Lindh ja puolustusministeri Björn von Sydow pikavierailivat viikon aikana Suomessa keskustelemassa muun muassa näistä aiheista.
Ruotsin hallituksessa pelätään uusintaa Kölnin huippukokouksen jälkeisistä kuohuista.
Sosiaalidemokraattisen vähemmistöhallituksen tukipuolueet, vihreät ja vasemmistopuolue raivostuivat Kölnin puolustusulottuvuutta koskevista päätöslauselmista, ja syyttivät hallitusta Ruotsin perinteisen puolueettomuuden myymisestä. Puolueet jäädyttivät yhteistyön hallituksen kanssa joksikin aikaa.
Uusi luonnos tulossa
Suomi luonnostelee ensi viikon aikana uuden ehdotuksen ylimääräiseen poliittisen komitean kokoukseen 8. marraskuuta. Suomea komiteassa edustaa ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Pertti Torstila.
Käsittely jatkuu ministeritasolla 15. marraskuuta, jolloin mukana ovat myös EU-maiden puolustusministerit sekä ulkoministerit eurooppalaisista maista, jotka kuuluvat Natoon, mutta eivät EU:hun - eli Norja, Islanti, Puola, Tshekki, Unkari ja Turkki.
Seuraava tärkeä askel on Länsi-Euroopan Unionin WEU:n ministerikokous 22.-23. marraskuuta. Siellä annetaan selvitys eurooppalaisiin rauhanturva- ja kriisinhallintatehtäviin käytettävissä olevista joukoista ja voimavaroista, niin WEU-jäsenissä kuin sitoutumattomissa maissa.
Selvityksen pohjalta määritellään myös voimavarojen puutteet ja kehittämistarpeet. Päätökset sotilasmenoista pysyvät kuitenkin jatkossakin kansallisessa hallinnassa.
WEU:n kokouksessa on myös määrä nimittää Javier Solana liiton uudeksi pääsihteeriksi, hoitamaan Petersbergin tehtävien siirtoa EU:lle.
Suomen ja muiden NATO:n ulkopuolisten EU-maiden vaatimuksesta Solanan tehtävää on määrä rajata siten, että hän ei hoitaisi muita kuin Petersbergin tehtäviin liittyviä asioita WEU:ssa.
Helsingin huippukokouksessa on määrä asettaa yhteinen tavoite, sille mihin EU:n olisi kriisinhallinnan alalla päästävä. Esimerkkinä ja mittatikkuna käytetään Kosovon KFOR-operaatiota, johon kuuluu niin sotilaallisia kuin siviilipuolen toimia. Mukana on noin 50 000 hengen vahvuinen joukko.
STT-IA
29.10.1999
