Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Oluen kulutushuippu lottoarvonnan aikaan lauantaina



Mikäli olutkirjailijaan on uskomista, koetaan oluenkulutuksen huippu Suomessa lauantai-iltaisin klo 20.45. Tuolloin saunanraikkaat pariskunnat siemailevat keskiolutta lottoarvontaa katsoessaan.


Olut on maailman yleisin alkoholipitoinen juoma. Teollisesti olutta pannaan noin 130 miljardia litraa vuodessa. Tshekissä juodaan asukasta kohti laskettuna 160 litraa ohrajuomaa vuodessa.

Suomalaisten olutjano on Euroopan keskitasoa, 80 litraa vuodessa, kirjoittaa Unto Tikkanen juuri ilmestyneessä Suomalaisen olutkirjassa (Tammi).

Oluenvalmistuksen alku on historian hämärissä. Ainakin yhtenä oluen kehtona voidaan pitää Irakia, ja myös muinaisessa Egyptissä uskotaan olleen suuria panimoita.

Euroopassa luostareilla on ollut suuri merkitys oluenpanotaidon levittämisessä. Kelttiläinen munkki Kolumban ryhtyi 500-luvulla panemaan olutta Bobbion luostarissa Pohjois-Italiassa.

Ruotsissa etenkin Vadstenan Pyhän Birgitan kaksoisluostari tunnettiin laajalti panimotoiminnastaan. Vadstenassa saatettiin kokeilla jopa pohjahiivakäymistä, johon nunnat saivat 1400-luvulla virikkeitä baijerilaisista luostareista.

Vadstenan nunnat ja munkit saivat kukin nauttia kolme litraa mietoa olutta päivässä aterioiden yhteydessä.

Luostareissa olutta valmistaneista nunnista kuuluisimpia on Katarina von Bora, josta tuli uskonpuhdistaja Martin Lutherin puoliso.

Ainoa nunnaluostari, jolla on yhä oma panimo, toimii Unto Tikkasen mukaan baijerilaisessa Mallersdorfin kylässä. Siellä oluenpanosta vastaa Weihenstephanin korkeakoulusta valmistunut panimomestari, sisar Doris.


Kalevalassa 400 säettä oluen valmistuksesta

Myös meillä Suomessa oluen historia ulottuu tuhansien vuosien taakse. Kalevala selvitti maailman synnyn 200 säkeellä, mutta oluenpanon kuvaukseen tarvittiin 400 säettä.

Kalevalan 20. runossa kerrotaan, kuinka olutta opittiin panemaan. Tyttärensä ja seppä Ilmarisen häävalmisteluihin ryhtynyt Pohjolan emäntä valittaa, ettei tiedä tekoa "taarin, syntyä olosen". Siihen vastaa ukko uunin päältä: "Ohrasta oluen synty, humalasta julkijuoman, vaikk' ei tuo ve`että synny, eikä tuimatta tuletta".


Prahan kellareista Lontoon pubeihin

Suomalaisen olutkirja kertoo ohranesteen historian lisäksi raaka-aineista, valmistuksesta ja terveysvaikutuksista. Mukana on kosolti myös tarinoita suomalaisista oluista ja oluenpanijoista.

Unto Tikkanen vie lukijansa myös matkalle Itämeren ympäri ja Euroopan suuriin olutmaihin, mm. Prahan kellareihin, Belgian luostaripanimoihin, Lontoon pubeihin ja Münchenin olutjuhlille.

Unto Tikkanen on kirjoittanut ammattimaisesti oluesta 1980-luvulta lähtien ja on tätä nykyä Juomanlaskija -lehden päätoimittaja. Olut -lehden päätoimittajana hän työskenteli 1993-98.

STT-IA
29.10.1999


Ajassa -sivulle