|
29.10.1999 Pure jenkki
Närkästystä perustellaan tarpeella kansainvälistyä ja korvata ruotsi niin sanotuilla maailmankielillä. Ajoittain murinan taustalta kuuluu myös puhtaan suomalaisuusaatteen kaikuja. Maailmankielten tunkeutumista paitsi kieleemme myös kulttuurimme sen sijaan ei tunnuta vierastettavan. Näinä aikoina näytään myytävän käsipuhelimia suomalaiseen kulttuurin, kieleen ja elämäntapaan täysin kuulumattomalla "halloweenilla"? Mitä tämä perijenkkiläinen ilmiö on suomalaisittain? Mitä se tarkoittaa? Mitä se on suomeksi? Miksi meidän pitäisi tehdä ostopäätöksiä jonkin "halloweenin" perusteella? Kansainvälistyköön Suomi. Muuttukoon myös kielellinen ilmaisu. Ainakin aistittavissa on, että kieltämme huoltava ja vaaliva kielitoimisto edustaa nykyisellään liberaalimpaa linjaa kuin takavuosina sallien - vaikkakaan ei suosittaen - fingelskalta kuulostavien ilmaisujen käytön niin arki- kuin kirjoitetussakin kielessä. Mutta mistä se kielii, että hyvin helposti omaksumme ja hyväksymme ylikansallisen busineksen meille tuomia täysin kulttuurillemme vieraita tapoja ja kieltä? Ei kai vain huonosta itsetunnosta? Me emme enää laskettele lumilaudalla, vaan puikkaamme pari half-pipeä. Emme myöskään nauti ruokalassa nakkisämpylää virvokkeen kera, vaan heitämme Mäkkärillä hodarin ja cokiksen. Tarjolla on myös kebabeja, tazzaa ja take away-pizzaa nälkäisille, mountainbikeja ja aerobicia kuntoilijoille, Kalevala in Fashion -showta kulttuurista kiinnostuneille ja hair centeria hiusten siistimistä tarvitseville. Lisäksi ATK-järjestelmiämme administroidaan, yritystoiminnassa haetaan synergiaetuja, incentive-matkailu lisääntyy, muuttoliike kasvattaa pendelöintiä ja vanha puhelinliikennekin on muuttunut datan siirtämiseksi ISDN:llä. Kuka suostuisi huoltamaan suomea? Vai eikö siihen ole tarvetta? Or M I 2 looney? (lue: oor äm ai tuu luuni) ILPO KIURU
Näin talouspoliittinen ministerivaliokunta pani pisteen keskustelussa, jossa ovat olleet vastakkain Niinistö ja muu maailma. Muu maailma on vaatinut milloin kenenkin syyllä osallistumista kokeiluun, mutta valtiovarainministeri on pitänyt arvonlisäverokokeilua epävarmana ja joka tapauksessa kalliina keinona uusien työpaikkojen luomiseksi. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan uuden työpaikan luominen arvonlisäverokokeilun avulla olisi maksanut valtiolle peräti 300 000 markkaa. Kokeilusta olisi myös valunut tukea sellaisille palveluyrittäjille, jotka eivät olisi lisänneet työvoimaansa. Liian kalliiksi kokeilu on havaittu myös muualla unionissa, sillä vain hyvin harvat jäsenmaat - ehkä vain kaksi - ovat lähdössä mukaan kokeiluun. Eduskunta on monessa yhteydessä lausunut myönteisen kantansa kokeiluun osallistumisesta. Hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen jälkeen oppositio pääsee koettelemaan hallituksen rivien pitävyyttä. Niinpä Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen vetosi tuoreeltaan hallitusryhmiin, jotta ne "ryhdistäytyisivät" vielä viime hetkellä ja pyörtäisivät talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen. Pekkarinen koetti kiihottaa demarien mieliä vetoamalla siihen, että Niinistö on jo riittävän usein vetänyt demareita kölin ali. "Pekkaroipa" Pekkarinen miten tahansa, talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös ei muutu. TIMO KERVINEN
|