Valtiot ja järjestöt sitoutuvat toimintaan

Punainen Risti pohtii ensi vuosituhannen haasteita

Suomen hallituksen ja Suomen Punaisen Ristin yhteisessä sitoumuksessa tähdennettiin kriisivalmiuden tehostamista maailmanlaajuisesti.

Suomen hallitus ja SPR lupasivat myös vahvistaa köyhimpien maiden järjestöjä, jotta ne voisivat tukea ihmisiä vaikeissa tilanteissa sekä normaaleissa oloissa että luonnon mullistusten aikana.

Tuon lupauksen allekirjoitti myös SPR:n uusi puheenjohtaja opetushallituksen kulttuuriosaston päällikkö Kalevi Kivistö.

Punaisen Ristin kansainvälinen konferenssi etsii tällä viikolla Genevessä ratkaisuja sodan uhrien suojelun ja humanitAarisen avustustoiminnan parantamiseksi. Lisäksi se pohtii osallistumista kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten elämän ehtojen kohentamiseksi.

EU pyrkii Halosen antaman sitoumuksen mukaan toimimaan pienaseiden leviämistä vastaan kansallisella ja alueellisella tasolla sekä maailmanlaajuisesti.

Halonen muistutti YK:ssa valmisteltavana olevasta konferenssista, joka käsittelisi laitonta asekauppaa. Se on määrä järjestää viimeistään vuonna 2001.

Halonen sanoi EU:n jatkavan pyrkimyksiä henkilömiinojen täydelliseksi kieltämiseksi maailmanlaajuisesti.

Halonen sanoi, että EU:n käsityksen mukaan on tärkeää toteuttaa henkilömiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja kuljetuksen kieltävä sopimus. EU lupasi tukea miinan räjähdyksissä vammautuneita. EU lupasi lisäksi tukea humanitaaristen säädösten kehittämistä.

Sommaruga vaati humanitaarisen oikeuden sääntöjen kunnioittamista

Punaisen Ristin kansainvälisen komitean puheenjohtaja Cornelio Sommaruga kiinnitti puheessaan huomiota siihen, että järjestön työntekijöiden turvallisuus on vaarantunut viime aikoina.

Punaisella Ristillä ja Punaisella Puolikuulla on nyt työntekijöitä yli 50 maassa, joissa soditaan tai joissa on muunlaista väkivaltaa.

Sommaruga totesi, ettei sotien tavoitteena ole enää sotilaallinen voitto vaan alueen väestörakenteen muuttaminen. Hyökkäykset siviilejä vastaan murentavat hänen mukaansa humanitaarisen oikeuden perusteita.

Punainen Risti ja Punainen Puolikuu ovat kampanjoineet pitkään henkilömiinojen kieltämiseksi. Sommaruga luonnehti vajaat kaksi vuotta sitten allekirjoitettua ns. Ottawan sopimusta voitoksi, mutta jatkoi, että kiellon saamiseksi maailmanlaajuiseksi on jatkettava työtä.

Sommaruga muistutti myös pienaseiden aiheuttavan paljon kärsimystä ja epävakautta maissa, joihin niitä virtaa ilman valvontaa. Hän muistutti, että aseita vievien maiden ja yritysten on kannettava vastuunsa.

Sommaruga halusi kiinnittää huomiota myös lapsisotilaiden kohtaloon. Järjestö pyrkiikin siihen ettei taistelijoiksi eikä armeijoihin värvättäisi alle 18-vuotiaita.

Myös naisten kärsimykset aseellisissa selkkauksissa ovat usein koskettavia. Heihin aiotaankin kiinnittää erityistä huomiota järjestön avustusohjelmissa.

Sommaruga tähdensi valtioiden vastuuta noudattaa sopimuksia, joihin ne ovat sitoutuneet.
- Konferenssin on lähetettävä selkeä viesti maailmalle, että humanitaarisen oikeuden kunnioitus on palautettava, sanoi hän.

Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansallisten järjestöjen - yhteensä 176 - ja niiden kattojärjestöjen lisäksi konferenssiin osallistuvat valtiot, jotka ovat liittyneet 50 vuotta sitten solmittuihin Geneven sopimuksiin. Noita valtioita on 188.

Geneven sopimukset antavat Punaiselle Ristille tehtäviä humanitaarisen oikeuden kehittämiseksi ja säädösten valvomiseksi. Uudemmaksi tehtäväkseen Punainen Risti on ottanut vaikeuksissa olevien ihmisten auttamisen.

Joka neljäs vuosi järjestettävä konferenssi hyväksyy julistuksen ja toimintasuunnitelman vuosille 2000-2003. Lisäksi on tarkoitus tehdä sitoumuksia toimiseksi jonkin erityisen asian hyväksi. Konferenssi päättyy lauantaina.

Ensimmäinen konferenssi pidettiin vuonna 1867, neljä vuotta Punaisen Ristin kansainvälisen komitean perustamisen jälkeen.

STT-IA
1.11.1999

Ulkomaat -sivulle