Uosukainen: Ei NATO-jäsenyydelle - kyllä EU:n kriisinhallinnalle
Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen valittiin Kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi lauantaina Helsingissä. Puheessaan Uosukainen totesi selkeästi, ettei hän kannata Suomen NATO-jäsenyyttä.Uosukaisen mukaan ulkopoliittisen peruslinjan tukipylväät ovat aktiivinen jäsenyys Euroopan unionissa, sotilaallinen liittoutumattomuus, itsenäinen puolustus ja toimivat suhteet naapurimaihin.
- Turvallisuuspoliittisena perusratkaisunamme on sotilaallinen liittoutumattomuus. Sitä täydentävät positiivinen suhtautumisemme EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen, läheinen yhteistyö NATO:n kanssa sekä tiivistyvä pohjoismainen yhteistyö puolustuspolitiikan alalla.
- Minun tavoitteenani ei ole NATO-jäsenyys. Minun tavoitteenani ei ole myöskään se, että nyt kiinni oleva ovi lukittaisiin lopullisesti. Minun tavoitteenani on kaikissa olosuhteissa Suomen kansan itsenäisyys, vapaus ja turvallisuus.
- Suomen keskeisenä lähtökohtana on alueellisen koskemattomuutemme ja rajojemme turvaaminen kaikissa oloissa. Tärkein kansallinen etumme ja tavoitteemme on rauhan ja vakauden vaaliminen lähialueillamme.
- Vallitsevissa oloissa edistämme parhaiten näitä päämääriä pysyttelemällä sotilaallisesti liittoutumattomana.
Uosukaisen mukaan on turhaa arvuutella, millaiset tulevaisuuden tapahtumat voisivat muuttaa tilannetta.
- Tällainen spekulointi vain kaventaa liikkumavapauttamme. Meidän etumme mukaista ei ole etukäteen sitoa käsiämme, Uosukainen painotti.
EU:n kriisinhallintaa kehitettävä
Uosukainen otti kantaa myös tulevaan EU:n huippukokoukseen Helsingissä.
- Euroopan unionin Helsingissä pidettävässä huippukokouksessa tullaan käsittelemään sekä unionin sotilaallisen että siviilikriisinhallintakyvyn kehittämistä.
- Käynnissä oleva EU:n turvallisuus-ja puolustuspolitiikan kehittäminen koskee vain kriisinhallintakysymyksiä. Suomelle on täysin luonnollista olla aktiivisesti mukana näin muotoillun puolustusulottuvuuden kehittämistyössä.
- On etujemme mukaista parantaa unionin kykyä vastata ja reagoida erilaisiin vakautta ja turvallisuutta uhkaaviin kriiseihin ja kehittää EU:n yleisiä ulkopoliittisia vaikutusmahdollisuuksia.
- Samalla on myös muistettava, että nykyinen eurooppalainen turvallisuusarkkitehtuuri edellyttää edelleen Yhdysvaltain voimakasta sitoutumista maanosamme asioihin. Sellainen tilanne, jossa EU yksin pystyisi kantamaan vastuun lähialueidensa vakaudesta ja tarvittaessa vakauttamisesta, ei vielä ole näköpiirissä.
Ulkopolitiikka Eurooppa-keskeistä
Uosukaisen mielestä Suomen ulkopolitiikka on ollut viimeisenä vuosikymmenenä ollut hyvin Eurooppa-keskeistä.
- Oma EU- ja EMU-jäsenyytemme huomioon ottaen tämä on ollut varsin luonnollista. Siirtyessämme piakkoin uudelle vuosituhannelle meidän on kuitenkin nähtävä, että maailman todelliset ongelmat sijaitsevat pääosin Euroopan ulkopuolella.
- Uuden vuosituhannen ja koko ihmiskunnan suurimmat haasteet liittyvät väestönkasvuun, ilmastonmuutokseen ja köyhyyteen. Naisten ja lasten osa on monilla alueilla suorastaan kohtuuttoman raskas.
- Velvollisuutemme yhtenä maailman rikkaimmista maista on olla aktiivisesti mukana etsimässä ratkaisuja näihin globaalia yhteistyötä edellyttäviin ongelmiin.
- Tehtävänämme on myös pyrkiä parantamaan YK:n, ainoan todella maailmanlaajuisen toimijan, mahdollisuuksia vastata näihin haasteisiin. Samalla tavalla kun Euroopan ongelmat edellyttävät vahvoja omia instituutioita, globaalit ongelmat edellyttävät vahvoja ja toimintakykyisiä maailmanlaajuisia järjestelyjä, Uosukainen sanoi.
Henkistä johtajuutta
Uosukainen katsoo, että perustuslain muutoksista huolimatta presidentin rooli ja merkitys on edelleen pitkälti riippumaton muodollisista valtaoikeuksista.
- Valtiollisessa elämässä niin kuin muuallakin ovat muodollinen asema ja todellinen vaikutusvalta kaksi eri asiaa, Uosukainen sanoi.
Uusi perustuslaki parlamentarisoi Uosukaisen mukaan sisäpoliittisia kysymyksiä vahvistaen hallituksen ja eduskunnan asemaa.
- Ulkopolitiikkaa presidentti johtaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, kuten jo nyt käytännössä tapahtuu. Euroopan unionin asioiden jatkuvassa seuraamisessa päävastuu on valtioneuvoston kullakin jäsenellä sekä pääministerillä.
- Avoimessa vuorovaikutteisessa maailmassa päättäjät eivät voi olla käskijöitä. Jokaisen on ansaittava paikkansa omalla käytöksellään, omilla yhteistyösuhteillaan, omilla tiedoillaan ja taidoillaan sekä ennen kaikkea omalla työllään yhteisen kehityksen hyväksi. Kyse on henkisestä johtajuudesta.
- Vahvoista valtaoikeuksista huolimatta on presidentin vaikutusvalta Suomessa vaihdellut voimakkaasti. Presidentit ovat antaneet panoksensa kansakunnan hyväksi hyvin eri tavoin kulloisenkin historiallisen tilanteen mukaan.
- Vahvuus ei ole vain halua määrätä. Vahvuus on pikemminkin kykyä näyttää suuntaa ja tehdä yhteistyötä, Uosukainen sanoi.
- Presidentin tehtäviä täytyy tarkastella paitsi historian ennen kaikkea tämän päivän haasteiden valossa. Millaisessa kansakuntien maailmassa suomalaiset nyt elävät?
- Kansallisilla rajoilla ei ole samaa merkitystä kuin kylmän sodan aikana tai vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla. Mutta silti, ja ehkä juuri siksi, kansakunnat eivät ole kadonneet.
- Tänään Eurooppa on itsenäisten kansakuntien perhe, jossa erilaisten kansakuntien merkitys korostuu entisestään, kun taloudellinen ja valtiollinen integraatio etenee. Yhdentyminen ei merkitse kansallisen identiteetin häviämistä tai edes heikkenemistä. Päinvastoin - kansainvälistyminen on nostanut suomalaisuuden uuteen arvoonsa.
- Vahvaa suomalaisuutta tasavallan presidentin on vaalittava ja kannustettava. Presidentin on tunnettava suomalaiset ja koko kansan on tunnettava presidentti omakseen, Uosukainen sanoi.
IA
30.10.1999
