SAK:n työmarkkinailmasto:
Optioiden herättämä närä virittänyt palkankorotusodotuksia
Kolme neljäsosaa suomalaisista katsoo, että palkansaajat ovat oikeutettuja samaan
tulonlisään kuin mitä optiojärjestelyt tuovat yritysjohtajille.Yli puolet odottaa ay-liikkeen pitävän tulokierroksella huolen, että palkansaajat saavat roimat palkankorotukset vastapainona yritysjohtajien lisäetuisuuksille.
Tiedot käyvät ilmi SAK:n torstaina julkistamasta työmarkkinailmastotutkimuksesta. Suomen Gallup haastatteli tutkimusta varten elo-syyskuussa 1 013:a suomalaista.
Reilu viidennes vastaajista oli valmis ainakin osittain hyväksymään sen, että yritysjohtajat saavat optioiden kautta yrityksen tuloksesta selvästi suuremman osan kuin työntekijät. Ilman kritiikkiä tämän hyväksyi vain neljä prosenttia.
SAK:n osastopäällikkö Eero Heinäluoma arvioi, että jos kattavan tulopoliittisen ratkaisun epäonnistumiselle haetaan yhtä selittäjää, se olisi kyselyn perusteella optiot ja niiden aiheuttama epäluottamus - etunenässä Stora Enson ns. synteettiset optiot.
Joukko SAK:laisia liittoja kaatoi TUPOaikeet ns. alakohtaisten ongelmiensa perusteella. Heinäluoma epäili, että niidenkin taustalta löytyy myös optioiden herättämää ärtymystä.
Uhkana tulonjakotaistelu
Vaikka valtaosa (77 pros.) odottaa tulokierrokselta yhä ennen kaikkea työllisyyden paranemista, oli palkankorotustoiveiden merkitys noussut selvästi viime vuosien aiemmista kyselyistä. Nyt palkankorotuksia piti tärkeänä tavoitteena reilu kolmannes ja SAK:n jäsenistä jopa yli puolet.
Myös verohelpotukset olivat aiempaa tärkeämpi
tavoite.
- Käteen jäävän rahan odotusarvo on siis
kaikkiaan kasvanut, tiivisti tutkimusjohtaja Juhani
Pehkonen Suomen Gallupista.
Hän arveli, että palkankorotukset olisivat nousseet vielä keskeisemmäksi tavoitteeksi, jos kysely olisi tehty myöhemmin syksyllä, tupo-yrityksen vaihduttua liittokierrokseksi.
Heinäluoma kuvasi yleisen kansalaismielipiteen olevan nyt tienhaarassa. Vaikka työllisyys on yhä ykköstavoite, näköpiirissä on myös merkkejä tulonjakotaistelun tielle lähdöstä.
Eivätkö palkansaajat olekaan omaksuneet EMU-reunaehtoja? Heinäluoman mukaan matala inflaatiotavoite kyllä mielletään, mutta palkkamalttia kalvavat epäoikeudenmukaiseksi koetut optiot.
SAK:ssa toivotaan, että työnantajat suostuisivat palkkamaltin hakemisen nimissä vihdoin neuvottelemaan tulospalkkauksen periaatteista ja käyttöönotosta.
Työssä jaksaminen mietityttää
Yhdeksän kymmenestä piti työntekijöiden loppuun palamista ja työssä jaksamista työelämän suurena epäkohtana. Alle viidennes näki vielä varaa työtahdin kiristämiseen ja lisäjoustoihin kansainvälisen kilpailukyvyn vuoksi.
Useampi kuin kahdeksan kymmenestä kannatti työsuhteen vähimmäisehtojen sopimista työehtosopimuksin. Myös neljä viidestä yrittäjästä ajatteli näin.
Neljä viidestä katsoi julkisten palvelujen kilpailuttamisen menevän liian pitkälle, jos työntekijöiden palkkataso tai työsuhdeturva kärsivät.
Kaksi kertaa vuodessa tehtävässä tutkimuksessa on myös kysytty, kuka toimii vakavimmin työttömyyden vähenemiseksi. AY-liike otti taas ykköspaikan, nyt kaikkien aikojen parhaalla arvosanalla. Kakkoseksi sijoittuivat työnantajat. Kolmanneksi nousi edellinen ja neljänneksi nykyinen hallitus.
STT-MH
29.10.1999
