Työnantajajärjestöjen raportti:
Suomen ja Ruotsin työmarkkinat yhä liian jäykkiä
Suuri julkinen sektori, korkeat verot ja jäykkä palkanmuodostus ovat työnantajajärjestöjen tutkimuksen mukaan edelleen esteenä työmarkkinoiden tehokkaammalle toimivuudelle.Suomi on Ruotsin ohella työmarkkinoiden rakenteellisista jäykkyyksistä monelta osin heikoimpia maita kymmenen maan järjestelmiä vertailevassa selvityksessä. Joustavuuden puute aiheuttaa tehottomuutta ja heikentää talouden kilpailukykyä.
Tulokset perustuvat pohjoismaisten työnantajakeskusjärjestöjen yhteiseen raporttiin Työmarkkinoiden toimivuus. Pohjoismaiden lisäksi vertailtavina ovat olleet Britannia, Saksa, Yhdysvallat, Alankomaat ja Irlanti.
Työmarkkinoita on verrattu talous- ja työllisyyspoliittisesta, palkka- ja veropoliittisesta, koulutuspoliittisesta, työoikeudellisesta ja työaikoihin liittyvästä näkökulmasta.
Yksityinen sektori työllistäisi paremmin
Työttömyyttä ja talouskasvun esteitä aiheuttaa Suomessa mm. yksityisen sektorin pienuus. Kun Yhdysvalloissa ja Britanniassa yksityinen sektori työllistää yli 60 prosenttia työvoimasta, Suomessa ja Ruotsissa luku on 50 prosenttia.
Vaikka tuottavuuden kasvu joillakin aloilla on hyvä, Suomi ei TT:n osastopäällikkö Risto Alangon mukaan ole niin tehokas kuin luullaan.
- Kun verrataan maiden bruttokansantuotetta asukasta kohti, heikoimman tuottavuuskehityksen maita ovat 1990-luvulla olleet Ruotsi, Saksa ja Suomi. Parhaimmin ovat menestyneet Irlanti, Norja, Alankomaat ja Tanska.
Suomessa työmarkkinoiden toimivuutta heikentää myös suuri verokiila, joka lisää työvoimakustannuksia ja ylläpitää työttömyyttä. Korkea marginaaliverotus jo alhaisissakin tuloluokissa ja antelias sosiaaliturva eivät työnantajien mukaan tue riittävästi työnteon houkuttavuutta.
Palkkahaitari liian kapea
Kuten Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuore raportti, työnantajienkin selvitys pitää pieniä tuloeroja kasvun esteenä. Pohjoismaiden muita kapeampi palkkahajonta ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita.
Suomessa myös kannustin koulutukseen on heikko, kun otetaan huomioon korkean palkkaverotuksen ja jyrkän veroprogression jälkeen käteen jäävät nettoansiot.
Koulutuksen alhainen kannustavuus on ongelma erityisesti Ruotsille, mistä syystä korkeasti koulutettujen osuus työmarkkinoilla on Ruotsissa pienempi kuin muissa maissa.
Työn kova verotus Suomen ongelma
Tutkimuksen mukaan kokemukset 1990-luvulla ovat osoittaneet, että maat, joissa työhön kohdistuva verotus on ollut alhaisempaa tai joissa veroja on alennettu, ovat pystyneet luomaan enemmän uusia työpaikkoja kuin muut maat. Kireimmän ansioverotuksen maissa Ruotsissa ja Suomessa on työllisyyskehitys ollut heikointa.
Korkea verotus nostaa työn kustannuksia ja heikentää yritysten halua palkata uutta työvoimaa. Myös harmaa talous rehottaa.
Vähiten kannattavaa työpanoksen lisääminen on Ruotsissa ja Suomessa, joissa keski- ja suurituloisilla on vertailumaiden korkeimmat verokiilat. Kannattavinta työn tekeminen on Yhdysvalloissa ja Britanniassa.
Koulutuksen rakenne vaatisi muutoksia
Koulutusjärjestelmä aiheuttaa ongelmia tuottamalla liian vähän teollisuuden tarvitsemia ammattilaisia. Ruotsissa ja Saksassa on pieni koulutustason hajonta, mikä sopii perinteisen teollisuusyhteiskunnan tarpeisiin.
Suomessa koulutuksen rakenne on samankaltainen kuin Ruotsissa, mutta Suomessa korkeasti koulutettujen osuus on suurempi ja kasvaa nopeasti.
Työnantajien mielestä myös työoikeudellisten säännösten joustavuudessa on Suomessa parannettavaa. Joustavat, varsinkin työsuhteen solmimista ja päättämistä koskevat määräykset helpottaisivat yritysten sopeutumista muutoksiin.
Joustoa on eniten Tanskassa, Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Irlannissa, joissa työllisyys on kehittynyt suotuisasti.
Jäykimmät työoikeudelliset säännökset löytyvät Saksasta ja Ruotsista. Lyhyet työajat heikentävät tutkimuksen mukaan kilpailukykyä kaikissa Pohjoismaissa Islantia lukuun ottamatta.
STT-MH
29.10.1999
