Vuoden 1956 kansannousu jatkuu Unkarin politiikassa
Vuoden 1956 kansannousu on vaikuttanut ja vaikuttaa yhä poliittiseen ajatteluun Unkarissa. Konflikti oli läsnä Unkarin järjestelmän muutoksessa 10 vuotta sitten, ja suhde menneeseen on määrittänyt unkarilaista politiikkaa myös 1990-luvulla.- Olisin valmis kärjistämään, että kaikkein poliittisimmat kiistat post-kommunismissa ovat koskettaneet menneisyyttä eivätkä tulevaisuutta. Erityisen vaikeita ongelmia ovat olleet kysymykset entisten vallanpitäjien rankaisemisesta, sanoo yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Heino Nyyssönen.
Unkarissa vuosina 1994-99 asunut Nyyssönen on tutkinut menneisyyden läsnäoloa nykyisyydessä esimerkkitapauksena Unkarin vuoden 1956 tapahtumat ja niiden tulkinta.
Tutkimus on ensimmäinen suomalainen väitöskirja, joka käsittelee itäisen Keski-Euroopan kylmän sodan jälkeistä muutosta. Väitöskirja - Menneen läsnäolo politiikassa, Unkarin "vuosi 1956" ja sen tulkinnat - tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 30. lokakuuta.
Kansannousu jakaa poliittisen kentän
Vaikka ajatus totuuskomissiosta ei ole ollut esillä Unkarissa, Heino Nyyssönen on löytänyt neljä erilaista tapaa suhtautua vaikeaan menneisyyteen: korvaukset, vanhojen oikeustuomioiden purkaminen, syyllisten nimeäminen ja rankaiseminen.
- Vuosina 1988-91 (järjestelmän muutosvaiheessa) menneisyyskeskustelua hallitsivat kysymykset rehabilitoinneista ja vuodesta 1991 lähtien kysymys historiallisesta oikeudesta, Nyyssönen sanoo.
Hänen mukaansa vaihtoehdot jakoivat Unkarin poliittisen kentän.
- Radikaaleille vasta rankaiseminen merkitsi järjestelmän muuttumista, Nyyssönen sanoo yhtyen Puolan presidentin Aleksandr Kwasniewskin arvioon, jonka mukaan puolueiden väliset erot löytyvätkin taloutta enemmän juuri menneisyydestä.
Oikeusprosessit yhä käynnissä
Heino Nyyssönen on lukenut väitöskirjaansa varten kolmen unkarilaisen päivälehden numerot toukokuusta 1988 vuoden 1994 loppuun sekä yhden radiolehden numerot huhtikuusta 1989. Lisäksi mukana on länsimaissa tuntematonta dokumentti- ja tutkimusaineistoa.
Tutkija kääntää tulevaisuuteen suuntautuneen siirtymätalouksien tutkimuksen ympäri.
- Unkarissa muutokseen kuului olennaisesti vuoden 1956 kansannousun käsittely uudelleen: hallitsevan puolueen uudet tulkinnat historiasta, rehabilitoinnit, pääministeri Imre Nagyn hautaaminen uudelleen tai Unkarin julistaminen tasavallaksi juuri kansannousun alkamispäivänä 23.lokakuuta.
Nyyssösen tutkimusaineisto ulottuu vuoteen 1994, mutta hänen johtopäätöksensä kantavat myös nykypäivään.
- Gyula Hornin (sosialistihallituksen pääministeri 1994-98) kaudella asioita tutkittiin, Viktor Orbanin (keskusta-oikeistolaisen hallituksen pääministeri vuodesta 1998) aikana oikeudenkäynti on ehkä hieman aktivoitunut, Nyyssönen sanoo viitaten tähän syksyyn.
Budapestissa alkoi äskettäin oikeudenkäynti neljää entistä rajavartijaa vastaan. Heidän epäillään surmanneen kymmeniä ihmisiä viranomaisten tulittaessa mielenosoittajia luoteisunkarilaisessa Mosonmagyarovarin kaupungissa lokakuussa 1956.
23. lokakuuta kansallispäivä
Syksystä 1989 lähtien kansannousun alkamispäivä 23.lokakuuta on ollut yksi kolmesta Unkarin kansallispäivästä, ja muistoa on vaalittu myös pystyttämällä 400 muistomerkkiä eri puolille maata. Tänä vuonna kansannousun muistopäivä on aiempaa juhlavampi, sillä Unkari julistettiin tasavallaksi tasan 10 vuotta sitten.
Heino Nyyssönen sanoo, että vuodesta 1956 ei ole kuitenkaan tullut unkarilaisten kiistattomasti yhteistä historiaa.
- Se on ollut politiikan jatke ja kilpaillut kyseenalaisempien identiteettien kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi yritykset rehabilitoida Unkaria maailmansotien välillä. Myös rankaisukeskustelu on osittain kesken, Nyyssönen sanoo.
STT-IA
29.10.1999
