Kansainvälisessä yrittäjyysvertailussa heltisi viimeinen sija
Suomalainen ei innostu yrittäjäksi
Suomalaiset ovat kansainvälisessä yrittäjyysvertailussa osoittautuneet vähiten innokkaiksi yrittäjiksi. Tutkimuksen mukaan vain joka 67. suomalainen aikoo perustaa uuden yrityksen, kun johtopaikkaa pitävistä amerikkalaisista joka 12. on suunnitellut yrittäjäksi ryhtymistä.
GEM- eli Global
Entrepreneurship Monitor -vertailussa olivat mukana seitsemän
suurta G7-teollisuusmaata sekä Tanska, Israel ja Suomi.
USA:n lisäksi kärkeen sijoittuivat Kanada ja Israel.
Keskikastia
olivat Italia ja Britannia, ja miltei Suomen kaltaisiksi alhaisen
yritysinnon maiksi osoittautuivat Tanska, Ranska, Saksa ja
Japani.
- Aktiivisimmissa maissa on vaikea löytää ihmistä, jonka
tuttavapiirissä kukaan ei aloittelisi omaa yritystään. Vähiten
aktiivisissa maissa eli Suomessa ja Japanissa voi olla vaikea
löytää ketään, joka tuntisi jonkun aloittelevan yrittäjän,
summaa tutkimusraportti.
Tutkimuksen koordinaatioryhmään kuuluva teollisuustalouden
professori Erkko Autio Teknillisestä korkeakoulusta arvioi, että
monet yrittämisen ehdot aina asenteita myöten ovat meilläkin
kunnossa, mutta heikot tuotto-odotukset ja korkeat riskit eivät
houkuttele yrittämään.
Tuloerot hyväksyttävä?
Pohjoismainen tasaisen tulonjaon ihanne nähdäänkin
tutkimuksessa yrittäjyyden esteenä. Uusien yritysten
synnyttämiseksi pitäisi siis hyväksyä tuloerojen kasvu, patistaa
London Business Schoolin ja yhdysvaltalaisen Babson Collegen
aloitteesta syntynyt tutkijaryhmä.
GEM-tutkimuksesta pyritään rakentamaan mittari, jolla
voitaisiin vuosittain seurata yrittäjyyden edistymistä eri maissa
ja selvittää yritämisaktiivisuuden vaikutusta talouskasvuun.
Samalla halutaan selvyys siitä, miten ja miksi yrittäjyys
yhteiskunnassa tarkemmin ottaen itää.
Ensimmäinen tutkimusraportti julkaistiin kesällä Yhdysvalloissa.
Suomea koskeva tarkempi analyysi julkistetaan marraskuun
alussa Helsingissä.
Asenteita ja aikeita selvittävä mielipidekysely tehtiin yhteensä
10 000 ihmiselle eri maissa. Lisäksi käytettiin tilastolähteitä
sekä 300 asiantuntijan haastatteluja.
Yrittäminen ruokkii talouskasvua
Tutkijat korostavat raportissa yrittäjyyden oleellista merkitystä
kansantaloudessa. Heidän mielestään hallituksilla ei ole varaa
laiminlyödä yrittäjyyden tukemista, koska se on yksi selvimmin
talouskasvua ja työllisyyttä edistävistä tekijöistä.
Pienyrittäjyyden arvioidaan selittävän keskimäärin kolmasosan
eri maiden talouskasvun eroista. Toinen kolmannes on
suuryritysten ansiota ja loput perustuu pienten ja suurten
vuorovaikutukseen sekä muihin vaikeasti mitattaviin tekijöihin,
laskevat tutkijat.
Autio toteaa yrittäjyyden tukevan nimenomaan kansantalouden
elinvoimaa ja uudistumista. Hän myöntää, että tutkimuksessa
asetettuun päämäärään liittyy myös arvokysymyksiä.
- Minusta
pitäisi kuitenkin enemmän kannustaa siihen, että ihmiset
pyrkisivät onnistumaan ja pitää sitten samalla huoli siitä, ettei
kukaan joudu aivan taivasalle, linjaa talousprofessori.
-
Luusereita löytyy kyllä aina, vaikka tuloeroja kuinka
tasattaisiin, hän lisää.
Suomi poikkeaa kaavasta
Yhdysvalloissa 16 prosenttia kaikista yrityksistä on alle vuoden
ikäisiä. GEM-raportissa viitataan myös tietoihin, joiden mukaan
kehittyneissä talousjärjestelmissä 99 prosenttia yrityksistä on
uusia ja pieniä. Ne tuottavat myös suurimman osan uusista
työpaikoista.
Suomi ei kuitenkaan lainkaan sovi kaavaan, kun talouskasvu
Nokia-ilmiön takia on ponkaissut vauhtiin vähäisestä
pienyrittäjyydestä huolimatta.
Taloustieteilijät pitivät yhden
yhtiön vetämää kansantaloutta yksinkertaisesti niin
eriskummallisena, että kasvuanalyysin osalta Suomi jätettiin
pois laskuista.
Sen sijaan yrittämisintoa sekä yhteiskunnallisia
ja kulttuurisia taustatekijöitä tutkittiin meillä samoin kuin
muissakin kohdemaissa.
Roolimalleja menestyjistä
GEM-raportissa päädytään siihen lopputulokseen, että
yrittämisaktiivisuutta säätelevät ennen muuta kulttuurin ja
yhteiskunnan arvot yhdessä taloudellisen ja poliittisen
järjestelmän kanssa.
Kysymys on siis jopa enemmän siitä, miten kannattavana
yrittämistä pidetään kuin siitä, miten kannattavaa se itse
asiassa on. Sekä ajattelutavan muuttaminen että suotuisan
toimintaympäristön rakentaminen voi viedä vuosikymmeniä tai
jopa sukupolvia, varoittavat tutkijat.
Roolimallit ovat silloin tärkeitä, mutta Suomessa heistä on
pulaa. Autio pitää myönteisinä poikkeuksina esimerkiksi Risto
Siilasmaata ja Kirsti Paakkasta.
Tuloerojen hyväksymisen lisäksi yksi avaintekijöistä on
naisyrittäjyyden määrä. "Yritysaktiivisissa maissa" naiset
perustavat yrityksiä selvästi muita maita enemmän.
Kyselytutkimuksen mukaan aktiivisissa maissa pidetään myös
tärkeänä riippumattomuutta valtion tuesta ja arvostetaan
yrittäjän ammattia. Vaurauden luomista kunnioitetaan, eikä
epäonnistujaa leimata.
Suomen osalta asennetutkimuksen tulokset olivat suorastaan
yllättävät. Aution mukaan myytti kateellisista ja
vahingoniloisista suomalaisista ei näytä pitävän paikkaansa,
vaan ilmapiirin pitäisi olla yrittämiselle otollinen.
Jopa
tutkimusta varten haastatellut asiantuntijat olivat odottaneet,
ettei asenneilmasto suosisi yritteliäisyyttä.
Suomessa koulutus vie yrityshalut
Suomessa alkoi jo 1995 Yrittäjyyden vuosikymmen.
Yrittäjyyskasvatus näyttää nyt putkahtavan yhä taajempaan
myös koulutuspoliittisiin visioihin.
- Luovuus, ahkeruus ja
yrittäjyys tulisi ymmärtää siten, että lapset ja nuoret alusta
alkaen orientoituisivat työllistämään itsensä, patisti esimerkiksi
Korkeakoulujen arviointineuvosto syyskuussa arvioidessaan
opettajankoulutuksen tilaa.
- Yhteiskunnan ja työelämän muutos edellyttää uudenlaista
koulutusta ja suhtautumistapaa, jossa yrittäjyyden merkitys
korostuu, painotti myös kansliapäällikkö Vilho Hirvi paria viikkoa
myöhemmin eräässä juhlapuheessaan.
- On luovuttava
rutiinimaisesta asioiden pyörittämisestä ja siirryttävä asioita
edistävään toimintatapaan.
Eikä syyttä, sillä kansainvälisesti myös koulutus on
GEM-tutkimuksen mukaan yksi yrittäjyyden avaintekijöistä.
Peruskoulutuksen jälkeiset opinnot edesauttavat yrittäjäksi
ryhtymistä, mutta GEM-tutkimuksen mukaan jatkokoulutuksen
lajilla ei sitten olekaan niin merkitystä. Muualta kuin yliopistosta
valmistuneet perustuvat siis yrityksiä yhtä lailla kuin
akateemisen tutkinnon suorittaneet.
Suomessa myös koulutuksen vaikutuksesta saatiin kuitenkin
hämmentävät tulos: meillä koulutus näyttää päinvastoin kuin
muualla vievän innon yrittäjyyteen. Aution mukaan tilasto oli
varsin suoraviivainen: mitä vähemmän koulutusta, sitä
enemmän suomalainen yrittää.
STT-IA
29.10.1999
Talous -sivulle
|