Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Kansainvälisessä yrittäjyysvertailussa heltisi viimeinen sija

Suomalainen ei innostu yrittäjäksi



Suomalaiset ovat kansainvälisessä yrittäjyysvertailussa osoittautuneet vähiten innokkaiksi yrittäjiksi. Tutkimuksen mukaan vain joka 67. suomalainen aikoo perustaa uuden yrityksen, kun johtopaikkaa pitävistä amerikkalaisista joka 12. on suunnitellut yrittäjäksi ryhtymistä.


GEM- eli Global Entrepreneurship Monitor -vertailussa olivat mukana seitsemän suurta G7-teollisuusmaata sekä Tanska, Israel ja Suomi. USA:n lisäksi kärkeen sijoittuivat Kanada ja Israel.

Keskikastia olivat Italia ja Britannia, ja miltei Suomen kaltaisiksi alhaisen yritysinnon maiksi osoittautuivat Tanska, Ranska, Saksa ja Japani.

- Aktiivisimmissa maissa on vaikea löytää ihmistä, jonka tuttavapiirissä kukaan ei aloittelisi omaa yritystään. Vähiten aktiivisissa maissa eli Suomessa ja Japanissa voi olla vaikea löytää ketään, joka tuntisi jonkun aloittelevan yrittäjän, summaa tutkimusraportti.

Tutkimuksen koordinaatioryhmään kuuluva teollisuustalouden professori Erkko Autio Teknillisestä korkeakoulusta arvioi, että monet yrittämisen ehdot aina asenteita myöten ovat meilläkin kunnossa, mutta heikot tuotto-odotukset ja korkeat riskit eivät houkuttele yrittämään.


Tuloerot hyväksyttävä?

Pohjoismainen tasaisen tulonjaon ihanne nähdäänkin tutkimuksessa yrittäjyyden esteenä. Uusien yritysten synnyttämiseksi pitäisi siis hyväksyä tuloerojen kasvu, patistaa London Business Schoolin ja yhdysvaltalaisen Babson Collegen aloitteesta syntynyt tutkijaryhmä.

GEM-tutkimuksesta pyritään rakentamaan mittari, jolla voitaisiin vuosittain seurata yrittäjyyden edistymistä eri maissa ja selvittää yritämisaktiivisuuden vaikutusta talouskasvuun. Samalla halutaan selvyys siitä, miten ja miksi yrittäjyys yhteiskunnassa tarkemmin ottaen itää.

Ensimmäinen tutkimusraportti julkaistiin kesällä Yhdysvalloissa. Suomea koskeva tarkempi analyysi julkistetaan marraskuun alussa Helsingissä.

Asenteita ja aikeita selvittävä mielipidekysely tehtiin yhteensä 10 000 ihmiselle eri maissa. Lisäksi käytettiin tilastolähteitä sekä 300 asiantuntijan haastatteluja.


Yrittäminen ruokkii talouskasvua

Tutkijat korostavat raportissa yrittäjyyden oleellista merkitystä kansantaloudessa. Heidän mielestään hallituksilla ei ole varaa laiminlyödä yrittäjyyden tukemista, koska se on yksi selvimmin talouskasvua ja työllisyyttä edistävistä tekijöistä.

Pienyrittäjyyden arvioidaan selittävän keskimäärin kolmasosan eri maiden talouskasvun eroista. Toinen kolmannes on suuryritysten ansiota ja loput perustuu pienten ja suurten vuorovaikutukseen sekä muihin vaikeasti mitattaviin tekijöihin, laskevat tutkijat.

Autio toteaa yrittäjyyden tukevan nimenomaan kansantalouden elinvoimaa ja uudistumista. Hän myöntää, että tutkimuksessa asetettuun päämäärään liittyy myös arvokysymyksiä.

- Minusta pitäisi kuitenkin enemmän kannustaa siihen, että ihmiset pyrkisivät onnistumaan ja pitää sitten samalla huoli siitä, ettei kukaan joudu aivan taivasalle, linjaa talousprofessori.

- Luusereita löytyy kyllä aina, vaikka tuloeroja kuinka tasattaisiin, hän lisää.


Suomi poikkeaa kaavasta

Yhdysvalloissa 16 prosenttia kaikista yrityksistä on alle vuoden ikäisiä. GEM-raportissa viitataan myös tietoihin, joiden mukaan kehittyneissä talousjärjestelmissä 99 prosenttia yrityksistä on uusia ja pieniä. Ne tuottavat myös suurimman osan uusista työpaikoista.

Suomi ei kuitenkaan lainkaan sovi kaavaan, kun talouskasvu Nokia-ilmiön takia on ponkaissut vauhtiin vähäisestä pienyrittäjyydestä huolimatta.

Taloustieteilijät pitivät yhden yhtiön vetämää kansantaloutta yksinkertaisesti niin eriskummallisena, että kasvuanalyysin osalta Suomi jätettiin pois laskuista.

Sen sijaan yrittämisintoa sekä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia taustatekijöitä tutkittiin meillä samoin kuin muissakin kohdemaissa.


Roolimalleja menestyjistä

GEM-raportissa päädytään siihen lopputulokseen, että yrittämisaktiivisuutta säätelevät ennen muuta kulttuurin ja yhteiskunnan arvot yhdessä taloudellisen ja poliittisen järjestelmän kanssa.

Kysymys on siis jopa enemmän siitä, miten kannattavana yrittämistä pidetään kuin siitä, miten kannattavaa se itse asiassa on. Sekä ajattelutavan muuttaminen että suotuisan toimintaympäristön rakentaminen voi viedä vuosikymmeniä tai jopa sukupolvia, varoittavat tutkijat.

Roolimallit ovat silloin tärkeitä, mutta Suomessa heistä on pulaa. Autio pitää myönteisinä poikkeuksina esimerkiksi Risto Siilasmaata ja Kirsti Paakkasta.

Tuloerojen hyväksymisen lisäksi yksi avaintekijöistä on naisyrittäjyyden määrä. "Yritysaktiivisissa maissa" naiset perustavat yrityksiä selvästi muita maita enemmän.

Kyselytutkimuksen mukaan aktiivisissa maissa pidetään myös tärkeänä riippumattomuutta valtion tuesta ja arvostetaan yrittäjän ammattia. Vaurauden luomista kunnioitetaan, eikä epäonnistujaa leimata.

Suomen osalta asennetutkimuksen tulokset olivat suorastaan yllättävät. Aution mukaan myytti kateellisista ja vahingoniloisista suomalaisista ei näytä pitävän paikkaansa, vaan ilmapiirin pitäisi olla yrittämiselle otollinen.

Jopa tutkimusta varten haastatellut asiantuntijat olivat odottaneet, ettei asenneilmasto suosisi yritteliäisyyttä.


Suomessa koulutus vie yrityshalut

Suomessa alkoi jo 1995 Yrittäjyyden vuosikymmen. Yrittäjyyskasvatus näyttää nyt putkahtavan yhä taajempaan myös koulutuspoliittisiin visioihin.

- Luovuus, ahkeruus ja yrittäjyys tulisi ymmärtää siten, että lapset ja nuoret alusta alkaen orientoituisivat työllistämään itsensä, patisti esimerkiksi Korkeakoulujen arviointineuvosto syyskuussa arvioidessaan opettajankoulutuksen tilaa.

- Yhteiskunnan ja työelämän muutos edellyttää uudenlaista koulutusta ja suhtautumistapaa, jossa yrittäjyyden merkitys korostuu, painotti myös kansliapäällikkö Vilho Hirvi paria viikkoa myöhemmin eräässä juhlapuheessaan.

- On luovuttava rutiinimaisesta asioiden pyörittämisestä ja siirryttävä asioita edistävään toimintatapaan.

Eikä syyttä, sillä kansainvälisesti myös koulutus on GEM-tutkimuksen mukaan yksi yrittäjyyden avaintekijöistä.

Peruskoulutuksen jälkeiset opinnot edesauttavat yrittäjäksi ryhtymistä, mutta GEM-tutkimuksen mukaan jatkokoulutuksen lajilla ei sitten olekaan niin merkitystä. Muualta kuin yliopistosta valmistuneet perustuvat siis yrityksiä yhtä lailla kuin akateemisen tutkinnon suorittaneet.

Suomessa myös koulutuksen vaikutuksesta saatiin kuitenkin hämmentävät tulos: meillä koulutus näyttää päinvastoin kuin muualla vievän innon yrittäjyyteen. Aution mukaan tilasto oli varsin suoraviivainen: mitä vähemmän koulutusta, sitä enemmän suomalainen yrittää.

STT-IA
29.10.1999


Talous -sivulle