 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
EU ehdottaa Suomelle verojen ja sosiaalietujen alentamista
Työllisyyttä voidaan parantaa Suomessa, jos veroja alennetaan ja sosiaalietuja kavennetaan. Tähän tulokseen on EU:n komissio tullut Suomen taloudellista tilaa koskevassa raportissaan, joka julkaistiin Brysselissä torstaina.Raportin mukaan maaliskuun eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen olisi otettava ohjelmaansa strategia, johon sisältyy valtiontalouden jatkuva saneeraus ja työmarkkinoiden rakenneuudistukset. Strategiaa olisi sovellettava täydellä teholla tämän vuoden keskivaiheilta lähtien. Suomi-raportti on osa EU:n komission jäsenmaiden talouspolitiikkaa koskevaa tutkimusta, jossa on erityisesti otettu huomioon Euroopan raha- ja talousliitto EMU. Raportti julkaistaan raha-asioista vastaavan komissaarin Yves-Thibault de Silguyn vastuulla sen jälkeen kun kansallisilla asiantuntijoilla on ollut mahdollisuus antaa lausuntonsa asiasta. Tutkimuksen mukaan tärkein työllisyyden kohentamista estävä tekijä Suomessa on vero- ja avustusjärjestelmä. Korkea suora verotus yhdessä runsaiden ja pitkäaikaisten työttömyysavustusten ja korkean sosiaalituen kanssa johtaa siihen, että halu hakea työtä vähenee. EU:n komissio kiinnittää erityistä huomiota Suomen kehittymättömään palvelusektoriin. Korkeat työvoimakustannukset korottavat palvelujen hintoja, ja siten myös kysyntä pysyy alhaisena.
Taloutta kiitettiinSamalla kun komissio kehottaa Suomea rakenteellisiin uudistuksiin, maan talous saa kuitenkin runsaasti kiitosta. Talouskehityksen sanotaan olleen myönteistä 1990-luvun alkupuolen laman jälkeen ja etenkin sen jälkeen kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995.- Suomessa kaikki menee hyvin, tiivisti EU:n komission edustaja Martine Reicherts raporttia kommentoidessaan. Koska inflaatio on alhainen ja kilpailukyky hyvä samalla kun Suomen vaihtotase osoittaa ylijäämää, on maan taloudella hyvät edellytykset kasvaa jatkossakin nopeammin kuin sen tärkeimpien kauppakumppaneiden taloudet, raportissa sanotaan. EU:n komissio varoittaa kuitenkin, että liian suuret palkankorotukset voivat nakertaa kilpailukykyä. Raportin mukaan historia osoittaa, että keskeisten kohtuullisten palkkaratkaisujen kausia ovat seuranneet aivan liian suurten palkankorotusten kaudet. Aiemmin - ennen liittymistä EMUun - tilanne korjattiin usein markan devalvoinnilla. Raportin johtopäätöksenä on, että Suomi voi selviytyä hyvin EMUssa, jos vain työmarkkinat saadaan joustavimmiksi. Lisäksi julkinen talous on pidettävä tiukkaan valvonnassa ottaen huomioon mm., että väestö ikääntyy koko ajan.
STT-MH |
POLITIIKKA -SIVULLE