EN:n parlamentaarikot hyväksyivät Georgian jäsenyyden



Georgiasta on tulossa Euroopan neuvoston 41. jäsenmaa. EN:n parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi keskiviikkona omalta osaltaan maan jäsenhakemuksen. Muodollisen päätöksen asiasta tekee myöhemmin keväällä EN:n ministerikomitea.


Georgian jäsenyyteen liittyy normaalin käytännön mukaisesti luettelo velvollisuuksista, jotka maan pitää täyttää määräajassa. Vaatimukset, joiden toteutumista EN seuraa tarkasti, ulottuvat erilaisten sopimusten allekirjoittamisesta ja voimaansaattamisesta aina kotimaisen lainsäädännön ja oikeuskäytännön uudistamiseen.

Georgian on jatkettava ponnisteluja Abhasian konfliktin ratkaisemiseksi, saatava aseellisten ryhmien toiminta kuriin ja taattava paikalla olevien YK:n rauhanturvajoukkojen turvallisuus. Jäsenehtojen mukaan Georgian tulee myös saattaa puolueettomaan käsittelyyn Abhasian ja Etelä-Ossetian levottomuuksissa tapahtuneet sotarikokset, vaikka syyllisiä löytyisi maan omista asevoimista.

Yleiskokous kehotti Abhasian johtajia aloittamaan neuvottelut Georgian hallituksen kanssa itsehallinnosta.

Yksityiskohtaisiin ehtoihin kuuluvat mm. vankilahallintoa koskevan vastuun siirtäminen sisäministeriöltä oikeusministeriölle sekä syyttäjiä ja sähköistä mediaa koskevien lakien hyväksyminen.

Monacon jäsenyys tuottaa päänvaivaa

Euroopan neuvostoon haluaa jäseneksi myös Monaco, joka on jo jäsen mm. YK:ssa ja Etyjissä. Eurooppalaisuuden perikuvana pidetyn pikkuvaltion pääsy Strasbourgin perheeseen ei kuitenkaan ole mikään läpihuutojuttu. Kansanedustaja Jaakko Laakso (vasl) kävi muiden EN:n ryhmänjohtajien ja puhemiehen kanssa tutustumassa maan erityisolosuhteisiin vuoden alussa. EN:n valtuuskunta tapasi mm. ruhtinas Rainierin ja prinssi Albertin.

Laakson arvion mukaan Monacon EN-jäsenyys edellyttää maan perustuslain muuttamista. Nykyinen laki herättää kysymyksen siitä, onko Monaco suvereeni ja itsenäinen valtio. Maan pääministerin tulee olla Ranskan kansalainen. Ruhtinas voi nimittää hallituksen päämiehen Ranskan esittämästä kolmesta ehdokkaasta. Samanlainen kansalaisvaatimus koskee myös eräitä muita keskeisissä tehtävissä toimivia henkilöitä.

Myöskään Monacon parlamentaristinen järjestelmä ei tahdo mahtua EN:n raameihin. Parlamentti ei voi esimerkiksi kaataa hallitusta.

Georgian lähiaikoina tapahtuva liittyminen ja Monacon mahdollinen hyväksyminen tulevaisuudessa EN:n jäseniksi jättäisi järjestön ulkopuolelle Euroopan alueelta vain Bosnia-Hertzegovinan, Jugoslavian liittotasavallan ja Valko-Venäjän. Mahdollisuus jäsenyyteen on myös Armenialla ja Azerbaidzhanilla.

Ukrainalle moitteet kuolemantuomiosta

Parlamentaarinen yleiskokous moitti keskiviikkona ankarasti Ukrainaa maan hitaasta edistymisestä jäsenyysehtojen toteuttamisessa. Vuonna 1995 EN:n jäseneksi tullut Ukraina ei ole luopunut kuolemanrangaistuksesta.

Virallisten tilastojen mukaan maassa teloitettiin 212 henkilöä jäsenyyden alkamisajankohdan ja vuoden 1997 maaliskuun alun välisenä aikana. Sen jälkeen Ukraina on pidättäytynyt kuolemantuomioiden toimeenpanosta. Jos uusia teloituksia tapahtuu, Ukrainan valtuuskunta uhataan sulkea EN:n toiminnan ulkopuolelle.

Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan kuolemanrangaistus on vielä mahdollinen Ukrainan ohella myös Venäjällä, Turkissa, Albaniassa ja Latviassa.

STT-MH
29.1.1999


ULKOMAAT -SIVULLE