Puolustusjärjestelmän perustana liikkuvat, tehokkaat valmiusprikaatit

Suomella näkyvä rooli kansainvälisessä kriisinhallinnassa

Valtioneuvosto esitteli selonteossaan eduskunnalle keväällä 1997 laajasti Euroopan muuttuvaa turvallisuuspoliittista ympäristöä ja Suomen puolustuksen kehitysnäkymiä yleiseurooppalaisessa viitekehyksessä. Suomen turvallisuuspolitiikan peruslinjana on perinteisesti ollut itsenäinen, yleiseen asevelvollisuuteen perustuva ja koko valtakunnan tehokkaaseen puolustamiseen kykenevä maanpuolustusjärjestelmä.

NATO:n uudenlainen rooli Euroopan sisäisissä turvallisuuskysymyksissä ja EU:n jäsenyys vaativat Suomeltakin kannanottoja koko Eurooppaa koskeviin ajankohtaisiin turvallisuuspoliittisiin järjestelyihin.

Mm. Länsi-Euroopan unionin, WEU:n asema EU-maiden turvallisuusratkaisuissa on vielä selkiytymätön. Viimeksi tällä viikolla Saksan ulkoministeri Joschka Fischer vaati WEU:lle selkeämpää roolia eurooppalaisessa turvallisuusjärjestelmässä. Hän ilmaisi Saksan pyrkivän toimiessaan nyt EU:n puheenjohtajamaana ajamaan painokkaasti Euroopan unionin turvallisuuspoliittisen linjan yhtenäistämistä.

Kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen on Suomen puolustusvoimissa nähtävissä mm. aktiivisena osallistumisena useiden Euroopan maiden yhteisiin kriisinhallintaharjoituksiin. Kansainvälisen valmiusjoukon perustaminen antoi Suomelle uusia mahdollisuuksia toimia Suomen ulkopuolisissa operaatioissa.

Viime aikoina suomalaisia on ollut mukana ponnisteluissa rauhan palauttamiseksi Bosniaan. Siellä suomalaiset ovat toimineet NATO-johdon alaisuudessa. Bosnian ohella suomalaishenkilöstöä on osallistunut Makedonian kriisin selvittelyyn.

Puolustusvoimissa lisätään tehokkuutta

Varusmiesten uuden palvelusaikajärjestelmän etuina on palveluksen tehostaminen ja sitä kautta myös sen mielekkyyden lisääntyminen. Vaikka miehistön osalta palveluksen kesto lyheni 240:stä 180 vuorokauteen, varusmiesjohtajien palvelusaika vastaavasti piteni lähes vuoteen.

Uudessa järjestelmässä ryhmänjohtajat toimivat esimiehinä sodan ajan miehistölleen koko tämän puolen vuoden koulutusajan.

Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston osastopäällikkö, kontra-amiraali Juhani Kaskeala painottaa erityisesti tehokkuutta puolustusvoimien rakennemuutoksessa.

Hänen mukaansa paljon keskustelua herättäneet varuskuntien lakkautukset Oulussa ja Vaasassa eivät vaikuta heikentävästi alueelliseen puolustuskykyyn.
- Rauhanajan varusmieskoulutus halutaan tehokkuussyistä keskittää suurempiin koulutusyksiköihin, Kaskeala toteaa.

- Puolustus perustuu liikekannallepanoon, jossa Pohjois-Suomi ei tyhjene. Rauhan aikana varuskunnat ovat tehokkaammassa käytössä, kun koulutus keskittyy harvempiin keskuksiin.

Kaskeala kertoo, että valtiontalouden säästölinja koskettaa myös puolustusvoimia, ja henkilökuntaa joudutaan pakostakin vähentämään. Toisaalta vähäisempi henkilöstön tarve johtuu luonnollisesta kehityksestä.
- Puolustusvoimissa infrastruktuuria halutaan tehdä tiiviimmäksi. Toimintojen entistä selkeämpi kohdentaminen vaatii jo palveluksessa olevan henkilöstön kouluttamista uusiin tehtäviin.

Myös teknistyminen aiheuttaa uusia haasteita Kaskealan mukaan päämääränä on yleinen koulutuksen tehostaminen puolustusvoimissa. Kaskealan mielestä varusmiesten uudessa palvelusaikajärjestelmässä saavutetaan koulutuksellisia etuja, kun vuoden palvelevat toimivat kriisiajan joukkonsa ryhmänjohtajina 6 kk:n ajan.

Kaskeala näkee hyvänä miehistön lyhyemmän palvelusajan myötä tiivistyvän koulutuksen.
- Keskitytään oleelliseen, hän toteaa ja huomauttaa vielä, että uudistuksen yhteydessä varusmiesten keskimääräinen palvelusaika ei juurikaan lyhentynyt, vaikka lyhimmästä palvelusajasta vähennettiin kaksi kuukautta.

Kaskealan mukaan uusi palvelusaikajärjestelmä perustuu kansallisiin intresseihin, eikä siihen ole haettu mallia esimerkiksi joissain Euroopan maissa selvästikin lyhentyneistä palvelusajoista.

Hankinnoissa Pohjoismaista yhteistyötä

Osastopäällikkö Kaskeala kertoo, että helikopterien hankintaa on valmisteltu pohjoismaisena yhteistyönä.
- Mukana ovat ehkä kaikki Pohjoismaat, ehkä vain Suomi ja Ruotsi. Erilaisia vaihtoehtoja tutkitaan. Suurempi hankinta laskisi yksikkökustannuksia.

Kaskealan mukaan helikoptereilla taataan erityisesti kolmen muodostettavan valmiusprikaatin taktinen liikkuvuus.
- Nykyajan sodankuva on liikkuva sodankäynti.

Kuljetushelikoptereita voidaan rauhan aikana käyttää myös useissa pelastustehtävissä, joten niiden tuoma hyöty ei jää pelkästään kriisitilanteiden varalle.

Kaskeala toteaa, että helikopterihankinta on vain osa I-hankkeesta, joka on valmiusprikaatien varustaminen. Prikaatien varustamisen loppuunsaattaminen lisää huomattavasti maavoimien toimintakykyä ja siihen on myönnetty valtion varoja 1,6 miljardia markkaa.

Suomi vahvasti mukana kriisinhallinnassa

- Olemme rajoittamassa eurooppalaisia kriisejä, esimerkkeinä Bosnia ja Makedonia. Kansainvälinen toimintastrategia lähtee siitä, että kehitetään yhteistoimintaan kykeneviä joukkoja. Pohjoismainen yhteistyö on tärkeää. Kehitetään valmiuksia yhteensopiviksi mahdollisien kriisien varalle.

Kaskealan mukaan operaatioille, joihin Suomi osallistuu, on oltava YK:n tai ETYJ:n valtuutus. Operaatiot voivat olla NATO-johtoisia, sillä Suomella on sopimus NATO:n rauhankumppanuudesta. Kaskeala tarkentaa, että Suomi tuskin johtaisi tällaisia operaatioita, mutta suomalaisia toimii esimerkiksi pohjoismaisen prikaatin johdossa.
- Valmentaudumme toimimaan myös johtotehtävissä, Kaskeala toteaa.

Nordic Peace-harjoitus Suomessa

Kaskeala kertoo, että harjoitukseen osallistuu noin 2000 miestä ja siinä on merkittävä osuus myös siviiliorganisaatiolla.
- Siviilikriisinhallintavalmius on vahvasti kuvassa mukana. Kansainvälisten kriisien hoitamiseen, mitä tässäkin harjoitellaan, eivät riitä vain sotilaat.

Suomi seurailee EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia

EU-jäsenyyttä seurannut tarkkailija-asema Länsi-Euroopan unionissa, WEU:ssa edellyttää myös Suomelta puolustuspoliittista panostusta, kun määritellään Suomen osallistuminen Euroopan kriisinhallintatoimintaan tulevina vuosina. Maastrichtin- ja Amsterdamin sopimukset määrittelevät EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteita. Niiden mukaan yhtenä mahdollisuutena on myös EU:n yhteinen puolustus.

Kaskealan mukaan EU voisi käyttää sotilaallisia kriisinhallintamenetelmiä. Tällä hetkellä kuitenkin WEU:n virallinen asema on Euroopan turvallisuuspoliittisena toimijana on avoin.
- WEU:lla on tällä hetkellä välittäjän rooli. WEU:n varsinaiset jäsenet ovat 10 Euroopan NATO-maata.

Kun NATO:n piirissäkin ollaan kaavailtu laajentumista itäiseen Eurooppaan päin, Suomen WEU-tarkkailijajäsenyys edellyttää puolustuspoliittista näkemystä ja kannanottoa NATO:n laajentumisen seurauksista, vaikka Suomi ei tavoittelisi NATO:n jäsenyyttä.

Jonkinlaista ajatustenvaihtoa Suomen mahdollisesta NATO-jäsenyydestä käydään virallisillakin tahoilla kaiken aikaa, vaikka pääministeri Paavo Lipponenkin on toppuutellut NATO-keskustelua. Paljon vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt Suomen tuleva rooli WEU:ssa, joka on tällä hetkellä todennäköisin EU-maiden yhteinen turvallisuusjärjestelmä, ja rakentuu NATO:n pohjalle.

MIKKO LAITINEN
29.1.1999