Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Eurovaali-innostus laimeaa

Taloustutkimuksen tekemässä mittauksessa haastateltiin 983 henkilöä. Varmoja äänestäjiä oli 43 prosenttia vastanneista, melko varmoja 31 prosenttia.

Vastanneista seitsemän prosenttia oli varmoja nukkujia, todennäköisiä 17 prosenttia. Viime lokakuun mittauksessa varmoja äänestäjiä oli 36 prosenttia.

Toiminnanjohtaja Matti Viialainen arvioi, että näillä lukemilla voi odottaa noin 55 prosentin äänestysvilkkautta eurovaaleissa 13. kesäkuuta.

Naiset ovat hieman varmempia äänestäjiä kuin miehet, eteläsuomalaiset varmempia kuin pohjois- ja itäsuomalaiset ja EU:n kannattajat varmempia kuin vastustajat. Nuoret ikäluokat ovat vähemmän innostuneita kuin vanhemmat.

Vasemmistoliiton kannattajat ovat varmimpia äänestäjiä; heistä 61 prosenttia aikoo äänestää. Kokoomuslaisista 58 prosenttia aikoo varmasti uurnille, demareista ja vihreistä 45 prosenttia. Keskustan kannattajista varmoja äänestäjiä on vain 39 prosenttia.

Edellisen kerran eurovaalit pidettiin kunnallisvaalien yhteydessä syksyllä 1996. Silloin äänestysvilkkaus oli 60 prosenttia.

Yrittäjät pitävät sinipunasta

Toiselle sijalle ylti keskustan ja kokoomuksen porvarihallitus, jota kannatti 26 prosenttia vastanneista. Punamultaa toivoi yhdeksän prosenttia.

Korhonen: Vasemmistoliitto valmis hallitukseen ilman demareitakin

- Vasemmistoliitto hakee itsenäisesti ratkaisua omista lähtökohdista ja tavoitteista käsin. Emme peesaa ketään, Korhonen sanoi Lappeenrannassa ilmestyvän Etelä-Saimaan haastattelussa torstaina.

Korhonen pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että vasemmistoliitto osallistuisi hallitukseen, jossa on kaksi suurta porvaripuoluetta, mutta ei demareita.

- Porvarien hallitusohjelma voi olla sellainen, että se pudottaa meidät pois neuvotteluista. Esimerkiksi osinko- ja pääomaverotuksessa ja ympäristöveroissa pitää pystyä saamaan ratkaisuja, jotta pieni- ja keskituloisten verotusta voidaan keventää. Kokoomuksen ja myös keskustan kannat ovat olleet nihkeitä, Korhonen totesi Etelä-Saimaassa.

SDP Sasille mieluisin hallituskumppani vaalien jälkeen

- Jos kokoomus ja demarit menestyvät eduskuntavaaleissa, niin mielelläni näkisin seuraavan hallituksen selkärankana kokoomuksen ja SDP:n. Jo nykyisessä hallituksessa puolueiden yhteistyö on toiminut hyvin, hän kiittelee.

Sasin näkemyksen mukaan kokoomuksen ja keskustan väliselle yhteistyölle perustuvan hallituksen toiminta olisi tuntuvasti vaikeampaa kuin nykyhallituksen. Hän viittaa vaikeuksiin, jotka olivat arkea Esko Ahon (kesk) johtamassa hallituksessa.

Porvarihallitukselle Sasi ei lämpene. Ei hän tätäkään vaihtoehtoa sulje pois. Kolmen suuren puolueen hallitusta hän ei pidä mahdollisena.

- Mielestäni hallituksen kokoaminen kolmen suurimman puolueen voimin on tarpeellista vain suuressa kansallisessa kriisitilanteessa, jolloin yhteisten asioiden hoitaminen edellyttää ehdotonta yksimielisyyttä, hän perustelee. Sasi muistuttaa myös, että Suomen poliittinen järjestelmä tarvitsee toimiakseen uskottavan opposition.

Swanljung: Puolueiden työmarkkinakannat selvästi esille

- Ay-liikkeen on syytä kirjata vaalilupaukset ja edellyttää uusilta kansanedustajilta niiden mukaista toimintaa ja äänestyskäytöstä tulevassa eduskunnassa, Swanljung totesi Kemissä tiistaina.

Hän luonnehti vaaleja tulevaisuuden työelämän linjavaaleiksi.
- Kysymys kuuluu, jatkuuko yhteistyöpolitiikka vai siirrytäänkö takaisin 90-luvun alun riitelyaikaan.

Vaikka kaikki suuret puolueet ovat ilmoittautuneet palkansaajapuolueiksi, löytää Swanljung niiden työelämää koskevissa ohjelmissa melkoisia eroja. Kannat vain ovat usein piilotettu kauniiden sanakäänteiden taakse.

Swanljungin mukaan ay-liikettä kiinnostaa mm. puolueiden kanta työajan lyhentämiseen, sapattivapaajärjestelmän luomiseen ja sopimusten yleissitovuuden laajentamiseen.

Pohjoismaista yhteistyötä pidetään edelleen tärkeänä

Sen sijaan kielitaidossa englannin kieli asettuu tärkeimmälle sijalle suomalaisten arvostuksissa. 98 prosenttia vastaajista piti englannin taitoa tärkeänä, kun taas ruotsin kielen taitoa piti tärkeänä 72 prosenttia.

Ruotsi päihitti tiistaina julkistetussa tutkimuksessa kielitaitoa kysyttäessä niin saksan, venäjän kuin ranskankin. Ranskaa ei pidetty niinkään tärkeänä kuin venäjää.

Taloustutkimuksen tekemässä mielipidemittauksessa kysyttiin 1 016 henkilöltä marras-joulukuussa mielipiteitä Suomen ja muiden maiden, erityisesti Pohjoismaiden välisestä yhteistyöstä ja muista kansainvälisistä asioista.

Yhteistyötä Venäjän kanssa piti tärkeänä 83 prosenttia. Saman luvun sai yhteistyö Baltian maiden kanssa. Yhteistyö Yhdysvaltain kanssa oli tärkeää 73 prosentille.

Tutkimuksessa selvitettiin myös eri maiden ja kansallisuuksien arvostusta. Korkeimmalle pääsivät norjalaiset ja Norja sekä ruotsalaiset ja Ruotsi yli 70 prosentin luvuilla.

Muut Pohjoismaat kansoineen päihittivät Viron ja virolaiset, jotka sijoittuivat arvostuksessa samalle tasolle Saksan ja saksalaisten kanssa, mutta edelle Yhdysvaltoja ja amerikkalaisia. Perää arvostuksessa pitävät Venäjä ja venäläiset, joita arvostaa hieman vajaa kolmasosa.

EU:n komissio: Syytökset Assi Liikasta vastaan ovat vääriä

Komissaari Padraig Flynn toteaa virallisessa vastauksessaan komissiolle esitettyyn kirjalliseen kysymykseen, että EU:n parlamentissa esitetyt epäilyt ovat vääriä.

Komission mukaan Assi eli Hanna-Liisa Liikanen on toiminut normaalisti virkamiehenä ja saanut palkkansa Suomen valtiolta. Italialaisen parlamentaarikon esittämässä kysymyksessä epäiltiin, että Assi Liikanen olisi käyttänyt miehensä asemaa hyväkseen EU:n rahoittamassa tutkimusprojektissa.

Epäilyt perustuivat tietoihin, että Liikasen kotiosoitteessa olisi Assi-nimisen yhtiön kotipaikka. Assi-nimistä yhtiötä ei Suomen yritysrekisteristä ole löytynyt. Sekaannuksen katsotaan johtuvan siitä, että Assi on Hanna-Liisa Liikasen kutsumanimi.

Erkki Liikasen puolison asema nousi esille eurooppalaisissa tiedotusvälineissä, kun monia muita komissaareja epäiltiin talousepäselvyyksistä EU:n projekteissa.

MTK:n Härmälä pitää SDP:tä kaksinaamaisena

Härmälä sanoi maanantaina Espoossa, että avaamalla mahdollisuus kiinteistöveron keräämiseen maa- ja metsätalousmaasta maaseudun maa- ja metsätalousvaltaiset kunnat tavallaan pakotettaisiin verottamaan itse itseään selviytyäkseen hallituksen toteuttamista valtionosuuksien leikkauksista.

- Pellon ja metsän saattaminen kiinteistöverolle haittaisi eniten toimintaansa laajentavia ja kehittäviä viljelijöitä, joiden varaan Suomen maatalouden tulevaisuus rakentuu.

Tässäkin mielessä demarien politiikka olisi harhaanjohtavaa. Ensin kannustetaan investoimaan ja sitten rokotetaan verotuksella, Härmälä sanoi.

Lipponen: Kolmikantayhteistyön tarve vain kasvanut

Lipponen kuitenkin patistaa kehittämään suomalaista sopimusjärjestelmää on niin, että se ottaa entistä paremmin huomioon toimiala- ja yrityskohtaiset erot. Paikallisten joustojen puitteet ja pelisäännöt olisi luotava yleissitovin työehtosopimuksin.

- Tämä turvaa edellytykset sille, että paikallinen joustaminen tapahtuu tasaveroisin ehdoin ja paikallista joustovaraa voidaan käyttää tarpeen tulleen hyväksi nopeasti ja työrauhaa rikkomatta, Lipponen totesi SAK:n ja TT:n yhteisessä Emu ja työmarkkinat -seminaarissa Porvoossa maanantaina.

Suomalainen yhteistyöpolitiikka, Suomen malli, on Lipposen mukaan euron olosuhteissa kansantalouden sopeutumiskykyä lisäävä ja kansallista talouspolitiikka tukeva voimavara.
- Ei rasite niin kuin työmarkkinajärjestelmää vastaan esitetyssä löysässä poliittisessa propagandassa on väitetty.

IS-gallup: Yli 30 prosenttia kannattaa Rehniä presidentiksi

Tutkimuksessa kysyttiin: "Haluatteko, että Elisabeth Rehn toimisi Tasavallan presidenttinä virkakaudella 2000-2006?" Haastatelluista 34 prosenttia vastasi myöntävästi. Kaksi viikkoa sitten presidentti Martti Ahtisaari sai Ilta-Sanomien gallupissa 28 prosentin kannatuksen.

Rehn ei saanut tutkimuksessa myöskään niin voimakasta torjuntaa kuin Ahtisaari. Rehnin istuttamista presidentiksi vastusti 37 prosenttia, kun Ahtisaaren presidenttiyttä vastusti 53 prosenttia.

Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse runsasta tuhatta yli 15-vuotiasta suomalaista tammikuun 12.-21. päivänä. Tuloksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.

Koonnut: IA
28.1.1999