Ensin tutkitaan, sitten vasta hutkitaan



Jo viime syksynä alkoivat ennustajaeukot perua puheitaan Suomen tulevasta talouskasvusta. Desimaalit tosin viuhuivat ennusteissa niin villisti, että silmissä vilisi. Taantuman alkamisesta on kuitenkin selviä todisteita.


Osuuspankkikeskuksen ekonomistit alensivat syyskuussa ennustustaan tälle vuodelle 3,5 prosentista 3 prosenttiin. Kansainvälisten kriisien arveltiin haittaavana viennin kasvua, ja sen arveltiinkin jäävän vain 5,5 prosenttiin. Meritassa puolestaan ennusteltiin syksyllä tälle vuodelle 3,7 prosentin talouskasvua.

Valtiovarainministeriössä puhuttiin 4 prosentista, ETLA veikkasi 3,5 prosenttia ja Leonia 3,3 prosenttia. Lokakuussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos esitti kaamosennustuksen 2,5 prosentin kasvusta. Syyksi madonlukuihin Pellervo esitti viennin kasvun heikkenemistä 4 prosenttiin kansainvälisen laman takia.

Suomen Pankki kylmensi mielialoja lisää ensimmäisellä tarkalla suhdanne-ennusteellaan lokakuun lopussa. Kasvua odotettiin vain 2,8 prosenttia.

Kaikki arvelivat kotimaisen kysynnän pysyvän voimissaan, korkojen matalina ja inflaation alhaisena.

Tietokoneella on helppo laskea kolminumeroisiakin desimaaleja

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA esitti joulukuussa, että heidän ennustamansa 3 prosentin taloudellinen kasvu syntyy kotimaisesta kulutuksesta ja elektroniikkateollisuuden viennistä. Kyseisen viennin kasvun tosin arveltiin laskevan 25 prsentista 15 prosenttiin. Koko teollisuuden vienniksi arveltiin kasvavan 4 prosenttia.

ETLA arvioi suurimmaksi riskiksi Suomen taloudelle kansainvälisen kriisin pahenemista. Myös elektroniikkateollisuuden vahvasta painoarvosta varoiteltiin. ETLA:n toimitusjohtaja Pentti Vartia tunnusti lisäksi, että nyt tehty arvio on epävarmempi kuin vuosi sitten tehty arvio.

Ennusteisiin liittyvä epävarmuus on hyvä muistaa aina, kun näitä tarkoilla desimaaliluvuilla esitettyjä ennustuksia tarjoillaan. Vartia esimerkiksi ilmoitti ETLA:n lähtevän siitä, että 60 prosentin todennäköisyydellä kokonaistuotanto kasvaa ensi vuonna 1-5 prosenttia.

Kristallipalloja puhdistetaan desinfioivalla pesuaineella

Tänä vuonna kasvuennusteet ovat kirkastuneet. Ennuste parani edellisestä puoli prosenttia Palkansaajien tutkimuslaitoksella, joka arveli kasvun olevan 3,8 prosenttia tänä vuonna. Tutkimuslaitoksen mukaan Suomi selvisi viime syksyn markkinahäiriöistä odotettua paremmin. Kansainvälisten suhdanteiden heikkeneminen hidasti viennin kasvua, mutta kasvu oli edelleen kokonaistuotannon kasvua suurempi. Laitos arvioi myös kotimaisen kysynnän tasaisen kasvun jatkuvan.

Myös Merita-Nordbankenin tuoreessa ennusteessaan on kasvulukua nostettu 3,5 prosenttiin edellisestä 3,2 prosentista. Talouskasvu perustuu Meritan mukaan kotimarkkinoiden varaan. Aasian ja Venäjän ongelmista kärsineen viennin odotetaan elpyvän vasta vuoden lopulla. Poikkeuksena on tietenkin elektroniikkateollisuus, jonka vienti ja tuotanto kasvaa Meritan arvailujen mukaan vahvasti koko ajan.

Tilastokeskuksen kauppatilaston tuoreet ennakkotiedot vahvistavat, että viime vuonna kotimainen kysyntä oli tosiaan kasvussa. Viime marraskuussa tukkukaupan myyntimäärä kasvoi vuositasolla 3,6 prosenttia ja vähittäiskaupan myyntimäärä 9,0 prosenttia. Autokauppa kasvoi peräti 15,9 prosenttia.

Raskauttavia todistajalausuntoja suhdanteiden kääntymisestä

Mitä lähemmäs tätä vuotta ollaan tultu, sitä ankeammalta on tulevaisuus alkanut näyttää. Hyvä mittari tulevasta kehityksestä on teollisuuden suhdannebarometri. Teollisuuden ja työnantajien keskusliiton joulukuussa julkaiseman barometrin mukaan viime lokakuussa 45 prosenttia yrityksistä oli pessimistisiä, 51 prosenttia arveli tilanteen pysyvän ennallaan ja ainoastaan 4 prosenttia esitti optimismia.

Myös Euroopan kauppakamarien vuotuisen, tammikuussa julkistetun suhdannekyselyn mukaan eurooppalaisten yritysten kasvuodotukset ovat heikentyneet. Kasvusta myös entistä suurempi osa tulee palvelualoilta, mikä sinänsä tekee hyvää työllisyydelle. Euroopan heikoimmat odotukset olivat suomalaisyrityksissä. Uudellamaalla oltiin optimistisempia kuin muualla maassa, mikä selittynee menestyvien elektroniikkayritysten suurella määrällä pääkaupunkiseudulla.

Suomen talouden selkärangan, metsäteollisuuden kehitys on perinteisesti ollut Suomen suhdanteita määräävä tekijä. Metsäteollisuuden keskusliiton marraskuisen suhdannekatsauksen mukaan metsäteollisuuden kasvu hidastui viime loppukesästä ja alkusyksystä. Koko alkuvuonna tuotanto kasvoi 7 prosenttia viime vuodesta, mutta lokakuussa kasvu hidastui 2 prosenttiin. Vienti alkoi supistua heinä-elokuussa. Kapasiteetin käyttöaste laski 92 prosenttiin lokakuussa.

UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Juha Niemelä ei kuitenkaan lokakuun lopulla uskonut yhtiön tuloksen romahdukseen. Hänen mukaansa aikakaus- ja sanomalehtipaperin hinnat olivat pysyneet pitkään vakaina eikä suuriin hintamuutoksiin uskottu.

Puolustuksen todistaja kiistää laman alkaneen

Elektroniikkateollisuudella menee hyvin, mikä tarkoitaa sitä, että Nokia odottaa vankasti voittokulkunsa maailmalla jatkuvan. Viennin ja teollisuustuotannon kasvu onkin täysin Nokian ja muiden atk-yritysten varassa, muilla teollisuusaloilla ollaan jo menossa takapakkia.

Myös yksityisten palvelualojen suhdanneodotukset ovat hyvät. Palvelutyönantajien tammikuussa julkistiman marras-joulukuun suhdannekyselyn mukaan 70 prosenttia palveluyrityksistä uskoo alan suhdanteiden pysyvän hyvinä tänä vuonna. Optimistisimpia oltiin atk-, ravintola-, majoitus- ja matkailualalla.

Palvelualat eivät vieläkään työllistä niin paljon ihmisiä kuin ennen lamaa, mutta hassua kyllä, yrityksissä valitetaan jo nyt työvoiman puutetta. Atk-puolella ammattitaitoisten ihmisten löytäminen onkin ymmärrettävästi aika mahdotonta, kiitos Suomen epäonnistuneen koulutusjärjestelmän, mutta ravintoloiden sekä kiinteistö- ja siivousalan työvoimapula tuntuu erikoiselta ajatellen maan suurta työttömyyttä.

Ilmeisesti töistä maksetaan niin huonosti ja työsuhteiden ehdot ovat niin kurjat, ettei aloille saada työntekijöitä. 28 prosenttia palvelualan ihmisistä on osa-aikaisessa työsuhteessa, eniten kaupoissa, hotelleissa, ravntoloissa sekä kiinteistö- ja siivouspalveluissa.

Kiistattomia aihetodisteita on kuitenkin mahdoton kumota

Sähköalan järjestöjen julkistamien tuoreiden tietojen mukaan sähkön käyttö lisääntyi viime vuonna 3,9 prosenttia. Tälle vuodelle ennustetaan hitaampaa 2-3 prosentin kasvua. Teollisuus ei enää yksin aiheuttanut sähkönkulutuksen kasvua viime vuonna, kuten se teki vuonna 1997. Teollisuuden osuus sähkön käytöstä säilyi lähes ennallaan 55 prosentissa eli viime vuonna muut käyttäjät lisäsivät kulutustaan.

Mainosala on eräs mainio talouskehityksen mittari. Mainostoimistojen liiton vastikään julkaisemien tietojen mukaan mainosalalla meni viime vuonna kovaa, myyntikatteet kasvoivat 12 prosenttia. Tänä vuonna kuitenkin toimistot odottivat vain keskimäärin 7 prosentin kasvua.

Yksityisen kulutuksen kasvuunkaan ei pidä luottaaa liikaa. Esimerkiksi Huoneistokeskus arvioi vastikään asuntojen hintojen vakiintuvan tänä vuonna. Asuntokaupan tosin odotetaan jatkuvan vilkkaana pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Viime vuonna tilanne oli kuitenkin aivan toinen: pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat viime vuonna noin 13 prosenttia ja muualla maassa noin 9 prosenttia.

Tuomion julistaminen: 30 päivää vedellä ja leivällä

Kotimainen kulutus ja palvelualat ovat siis kasvussa, mutta teollisuustuotannolla ja viennillä menee elektroniikkateollisuutta lukuunottamatta huonommin. Ei tarvitse olla ekonomi havaitseen, että suhdanteet ovat kääntyneet huonoon suuntaan. Yksityinen kulutus ja palvelut laahaavat aina suhdanteen jälkijunassa, kun taas teollisuus matkustaa ensimmäisessä vaunussa. Ilman Nokian poikkeuksellista kasvua Suomessa olisi jo teollisuustuotannon lama menossa.

Kuvaannollisesti voisi sanoa, että bensa paukkuu iloisesti Suomi-auton pakoputkessa mutta sylintereistä on yli puolet jäähtymässä. Tilanteen tekee surulliseksi pimeä tie ja liukas keli. Brasilian romahdus, Kiinan tuleva devalvaatio, Japanin surkeus, Yhdysvaltain pörssikupla, Saksan hyytyminen ja ties mitä kauheaa odottaa meitä lähikuukausina.

Jos Nokian seuraava kännykkämalli rätisee ja painaa tonnin, niin saatamme huomata, kuinka ennustaeukoillemme tulee kiire laskea desimaalinsa uudestaan. Jos talouteemme ei saada joustavuutta rakenneuudistuksilla, niin seuraavan hallituksen työvoimaministerillä on kova homma keksiä taas uudet laskentaperusteet työvoimatilastoille.

HEIKKI JANTUNEN
29.1.1999


TALOUS -SIVULLE