"Presidentille oikeus kansanäänestyksen määräämiseen"

Hakalehto panisi kansan ratkomaan herrojen riidat

Historiantutkija Hakalehto lähti pyrkimään presidentiksi, koska EU-kriittiset voimat pystyivät vihdoin yhdistämään voimansa, eikä ykkössuosikki professori Keijo Korhonen lähtenyt leikkiin mukaan.

Hakalehto on virallisesti perussuomalaisten ehdokas, koska näin vältyttiin kansanliikkeiden ehdokkaiden taakse vaadittavien 20 000 nimen keräämiseltä.

Presidentinvaalikampanjalla on kuitenkin myös tavoitteena yhteistyön jatkaminen EU-kriittisten voimien kesken vaalien jälkeenkin.

Suomi irti EU:sta

Hakalehdolle tavoitteet presidenttiehdokkaana ovat selvät: Kolmen kohdan vaalilauseessa vaaditaan itsenäisyyden palauttamista, kansalaisten oikeusturvan parantamista ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamista.

Toisin sanoen Suomi pitää saada irti EU:sta, rajat on suljettava niin pääomien kuin huumeidenkin liikkeiltä, politiikka on puhdistettava korruptiosta, presidentille on annettava valta takaisin.

Suomen liittymisen EU:hun selittää Hakalehdon mielestä kaksi tekijää. Suurten pääomien haltijat halusivat pääomien liikkeet vapaaksi ja puolueet olivat mm. vaalirahoituksensa takia kiitollisuudenvelassa taloudelliselle vallalle.

EU kehittyy Hakalehdon mielestä yhä enemmän liittovaltioksi. Hänen mielestään Suomen uusi perustuslakikin on osavaltion perustuslaki, koska siinä ei enää määrätä edes puolustusvoimien komentokieleksi suomea, kuten vielä voimassa olevassa perustuslaissa.

Liipasinsormi herkkä

Erityistä huolta Hakalehto kantaa EU:n puolustusulottuvuudesta. Suomi on hänen mielestään rakentamassa sotilasliittoa, vaikka Eurooppaa kohtaan ei ole sotilaallista uhkaa.

Varsinkin puheet NATO-jäsenyydestä ovat Hakalehdon mielestä vaarallisia.
- Tämmöisessä tilanteessa, jossa Venäjällä on sisäpoliittisia kilpailijoita, liipasinsormi on siellä vieläkin herkemmässä, Hakalehto sanoo.

Hakalehto uskoo, että Venäjällä on mahdollisuudet estää Suomen NATO-jäsenyys.
- Hehän ovat ilmoittaneet, että katsovat oikeudekseen käyttää ydinasetta semmoistakin ydinaseetonta maata vastaan, joka on liitossa ydinasevallan kanssa, Hakalehto sanoo.

Presidentti kansan toivo

Presidentti on Hakalehdon mielestä Suomen kansan ainoa toivo. Kansan valitsemana hänen pitäisi muodostaa vastapainoa "puolue- ja rahavallan liitolle" ja torjua mm. liittoutumiskehitys.

Uudenkin perustuslain mukaan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa, tosin yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
- Niillä ei ollut kanttia yhdellä heitolla heittää presidenttiä ulos tästä ulkopolitiikasta, Hakalehto tulkitsee.

Uusi perustuslaki sisältää Hakalehdon mielestä ristiriidan siemenen, koska vastakkain ovat kansaan nojaava presidentti ja eduskuntaan nojaava valtioneuvosto.

- Ristiriitatilanteissa presidentin pitäisi voida esittää suoraa kansanäänestystä. Kaikkein parasta olisi se, että presidentillä olisi oikeus viedä sellaiset asiat, joissa hän katsoo, että hallitus ja eduskunta eivät toimi kansan käsitykset huomioon ottaen, suoraan kansanäänestykseen, Hakalehto esittää.

Toisella kierroksella Hakalehto ei ehkä äänestä

Voi olla, että yhden prosentin kannatusta mielipidemittauksissa nauttiva Ilkka Hakalehto ei selviä presidentinvaalien toiselle kierrokselle.

Ketä perussuomalaisten asettama EU-kriittinen ehdokas silloin suosittelee omille äänestäjilleen?
- Kyllä siihen on pakko todeta, että ei noissa ole semmoista ehdokasta, joka täyttäisi niitä vaatimuksia, jotka on asetettava.

- Olisin samassa tilanteessa kuin missä Väinö Tanner kertoo olleensa syksyn 1917 eduskuntavaaleissa, kun Uudenmaan läänin vaalipiirissä, jossa hän asui, ei sosialidemokraattisessa puolueessa ollut ainoatakaan ehdokasta, jolle hän olisi voinut antaa äänensä.
- Hän jätti äänestämättä.

Suositteletko samaa omille äänestäjillesi?
- Tämä on tietysti minun henkilökohtainen ratkaisuni. Ei minusta ole oikein, että ehdokkaat ryhtyvät tyrkyttämään omaa ratkaisuaan muille.

STT-IA
3.12.1999

Politiikka -sivulle