Elämää hiv-tartunnan varjossa:

Eteläafrikkalaisten nurja arkipäivä

Boekie on naimisissa ja kahden lapsen isä. Hän sai tartunnan kolmisen vuotta sitten yhdeltä nyt jo tautiin menehtyneeltä tyttöystävältään.

- Minulla oli tapana ajella ympäriinsä ja poimia mukaani satunnaisia tyttöystäviä. Se oli helppoa. Emme käyttäneet koskaan kondomia, tytöt eivät halunneet, kertoo Boekie Namakghalen sairaalassa Etelä-Afrikan köyhässä pohjoisosassa.

Koulutustaso on alueella alhainen, eikä tietoa aidsin vaaroista ole helppoa saada perille.

- Emme puhu ikinä hivistä tai AIDS:ista. Siitä huolimatta kaikki tietävät, kuka on saanut tartunnan. Silti uuden tyttöystävän saaminen ei ole mitenkään vaikeaa...Nyt kun olen sairastunut, haluan varoittaa ystäviäni ja patistaa heitä käyttämään kondomia. Mutta ne, joilla on jo hiv-tartunta, jatkavat entiseen malliin, eivät he usko minua...

Boekie sai jonkin aikaa taudin etenemistä hidastavaa AZT-lääkitystä, kun hänen kanafarmari-isänsä avusti lääkityksen kustannuksissa.

Nyt Boekiella ei ole enää varaa lääkkeeseen, joka maksaa noin 3 000 randia (saman verran markoissa) kuussa. Hän ei halua myöskään luopua autostaan saadakseen lääkettä.

- Ilman autoa en saisi enää uusia tyttöystäviä, hän naureskelee ja esittelee ylpeänä suomalaista kännykkäänsä. Boekien mukaan hiv-tartunnan saaneiden pitäisi saada lääkkeet ilmaiseksi.

Ei vielä rokotusta

Boekien belgialainen lääkäri Stephane Du Mortier työskentelee vapaaehtoisena YK:n palveluksessa 1 360 dollarin (n. 8 000 mk) kuukausipalkalla. Hän ei usko lääkityksestä löytyvän nopeaa apua.

- Ajatelkaa nyt vaikka poliota! Siihen kehitettiin rokote jo vuonna 1956, mutta vaikka rokote on lähes ilmainen, tauti leviää edelleen Malin ja Keski-Afrikan tasavallan kaltaisissa maissa, hän toteaa.

- AIDS:iin ei ole vielä keksitty rokotetta, mutta kunhan sellainen saadaan, hallitus ryhtyy heti toimenpiteisiin. Jokainenhan ymmärtää, ettei hallitus pysty järjestämään kallista AZT-lääkitystä lähes 4 miljoonalla hiv-tartunnan saaneelle eteläafrikkalaiselle, Du Mortier huomauttaa.

Hän arvostelee myös lääketeollisuutta, joka ei ole hallituksen kehotuksesta huolimatta ryhtynyt tuottamaan halpaversioita AZT:stä, joka hiv-vaiheessa hidastaa taudin etenemistä. Du Mortier uskoo, että lääketeollisuus pelkää alan kansainvälisten suuryritysten vastatoimia.

"Afrikkalaista perunaa"

Lääkäri James McInTyre työskentelee Etelä-Afrikan suurimmassa sairaalassa Baragwanathissa Johannesburgissa. Hän ei usko, että AIDS-rokotetta saadaan vielä 5-10 vuoteen. Siksi hän epäileekin, ettei tartuntaa saada kuriin, vaikka hallitus on nyt toden teolla aloittanut aidsin vastaisen taistelun.

- On mahdollista, että lähes puolet väestöstä on hiv-positiivisia kymmenen vuoden sisällä. Näin voi käydä, koska niin monet naiset ja lapset ovat saaneet tartunnan viime vuosina, lääkärin synkin ennuste kuuluu.

- Odottaville äideille meillä on tarjolla neuvontaa ja pikatestejä, ja tartunnat äidiltä lapselle on saatu laskemaan 30-40-prosenttia AZT:n avulla, hän kertoo.

Perinteisillä kansanparantajilla eli sangomailla on suuri merkitys myös nykypäivän Etelä-Afrikassa. Sangomat uskovat voivansa parantaa myös AIDS:n, jos tauti ei ole edennyt kovin pitkälle.

He käyttävät rohtona "afrikkalaisesta perunasta" valmistettuja pillereitä. Lääkärien mukaan peruna on sinänsä vaaraton, muttei siitä näytä olevan suurta hyötyäkään.

- Viranomaiset yrittävät nyt saada sangomat mukaan aidsin vastaiseen kampanjaan. Parantajat voivat saada paljon hyvää aikaa, jos he vain luopuvat luonnonlääkkeistään, McInTyre uskoo.

Etelä-Afrikka on samalla myös korkean teknologian maa; tartunnat voidaan saada laskuun, jos radio ja televisio valjastetaan täysillä mukaan AIDS:n vastaiseen taisteluun.

- Jos saamme lääketeollisuuden tuottamaan uusia, AZT:n korvaavia moniteholääkkeitä, kustannukset voidaan saada 10 prosenttiin nykyisistä, hän huomauttaa. Hallitus on jo aloittanut neuvottelut lääketeollisuuden kanssa, mutta voiton tavoittelu on tähän asti estänyt hintojen alentamisen.

Sairas jää ilman vakuutusta

- Hiv-tartunnan saaneen arkipäivä on täynnä ikäviä yllätyksiä, kertoo Mark Heywood, joka johtaa Wittsin yliopistossa Johannesburgissa käynnistynyttä oikeustieteellistä hanketta.

Juristit avustavat ilmaiseksi hiv-tartunnan saaneita tuomioistuimissa saadakseen aikaan potilaille myönteisiä ennakkopäätöksiä.

Etelä-Afrikassa on tullut voimaan lakiuudistus, joka kieltää yrityksiä testaamasta uusien työntekijöiden mahdollinen hiv-tartunta.

Tartunnan saaneilta ei myöskään saa evätä sairaskassan jäsenyyttä. Lakiuudistuksista huolimatta tartunnan saaneita syrjitään.

- Esimerkiksi vakuutusyhtiöt vaativat uusilta asiakkailtaan hiv-testiä. Jos asiakkaalla ei ole negatiivista testitulosta, ei saa vakuutusta. Jos taas ei ole vakuutusta, ei asuntolainaa kannata edes kysyä! Näin hiv-tartunnan saanut joutuu väkisinkin onnettomaan oravanpyörään, Heywood toteaa.

Tuomioistuimessa on parhaillaan menossa tapaus, jossa on kyse hiv-tartunnan saaneesta miehestä, joka kuoli auto-onnettomuudessa. Vakuutusyhtiö kieltäytyy maksamasta korvausta leskelle sillä verukkeella, että mies oli hi-viruksen kantaja.

- Kaikkein kauheinta on kuitenkin, että esimerkiksi vaikeissa liikenneonnettomuuksissa vakavastikin loukkaantuneille tehdään pikatesti. Vain ne, joilla ei ole hiv-tartuntaa, saavat hoitoa, kauhistelee Mark Heywood.

STT-IA
3.12.1999

Ulkomaat -sivulle