Uusi julkisuuslaki joulukuun alussa: Viranomaisille palveluperiaate
Joulukuun alusta viranomaisilla on velvollisuus tiedottaa toiminnastaan. Niiden on myös huolehdittava, että keskeiset niiden toimintaa koskevat asiakirjat ovat helposti saatavilla.Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta astuu voimaan kuun alussa. Huomattavan pitkään valmisteltu hanke aiheutti muutoksia 70:een eri lakiin ja 150:een eri säädökseen.
Asiakirjojen julkisuus on uuden lain pääperiaate. Oikeusministeri Johannes Koskinen sanoo, että salassapitovelvollisuutta on tulkittava suppeasti ja julkisuusvelvoitetta laveasti. Vain välttämättömän luottamukselliset asiat ovat salassapidettäviä.
Uuden lain perusteella yleisesti merkittävien hankkeiden valmisteluun liittyvät tutkimukset ja selvitykset tulevat julkisiksi heti, kun ne ovat valmiita.
Ministeriöiden talousarvioehdotukset tulevat julkisiksi silloin kun valtionvarainministeriön ensimmäinen kannanotto eli käytännössä heinäkuussa. Päätöksenteon valmisteluasiakirjat tulevat julkisiksi viimeistään silloin, kun asia on päätetty.
Myös ylimpien virkamiesten kokonaispalkkatiedot tulevat lain mukaan julkisiksi.
Apua tiedon pyytäjälle
Lainsäädäntöneuvos Anna-Riitta Wallin korostaa, että viranomaisten on annettava tietoja myös niistä asiakirjoista, joista osa on salaista. Tietoa pitää antaa niin, ettei salassapidettävä osa paljastu.
- Laki ei siis oikeuta pitämään osaksi salaista asiakirjaa kokonaan salassa. Tätä ei ole vielä täysin ymmärretty virkamieskunnassa, Wallin sanoo. Oikeusministeriö on kouluttanut jo noin 5 000 virkamiestä uuden lain kiemuroista.
Wallinin mukaan virkamiesten harkintavalta salassapidettävistä asioista supistui uudessa laissa. Salaisista asioista on pyritty tekemään selkeä luettelo lakiin.
Viranomaisella on velvollisuus avustaa tiedon pyytäjää tiedon etsinnässä, esimerkiksi halutun asiakirjan yksilöimisessä. Siinä voidaan käyttää apuna diaaria tai muita hakemistoja.
Tiedon pyytäjän ei tarvitse paljastaa henkilöllisyyttään eikä yleensä sitäkään, miksi hän tietoa haluaa.
Kielto on perusteltava
Jos virkamies ei pyynnöistä huolimatta anna tietoa, kielteinen päätös on perusteltava. Kansalaisten keinona on myös kantelun tekeminen oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Viranomaisilla on lakiin kirjattuna velvollisuus tiedottaa toiminnastaan ja huolehtia siitä, että keskeiset asiakirjat ovat helposti saatavilla.
Viranomaiset saavat pisimmillään kolmen vuoden siirtymäajan saattaakseen tietojärjestelmänsä kuntoon. Kansalaisella on oikeus saada pyytämänsä tieto virkamiehiltä viipymättä, mutta viimeistään kahden viikon kuluttua.
Asiakirja on annettava siinä muodossa kuin sitä pyydetään, jollei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa. Asiakirjaa voi pyytää esimerkiksi sähköpostina tai puhelimella.
STT-IA
3.12.1999
