Suomalaisjohtajat eivät vielä samaistu EU-kansalaisiksi
KKK:n selvitys: EU:n keskityttävä tulevaisuudessa perustehtäviinsä
Suomen EU-jäsenyys ei ole ainakaan vielä viidessä vuodessa synnyttänyt uutta unionin kansalaisuuteen samaistuvaa ryhmää edes elinkeinoelämän piirissä.Keskuskauppakamarin tuoreen selvityksen mukaan lähes 90 prosenttia yritysjohtajista pitää edelleen suomalaisuutta ensisijaisena samaistumiskohteena.
Noin kolmannes johtajista kuitenkin kokee olevansa myös pohjoismaalaisia ja neljännes eurooppalaisia. EU-kansalaisuuden asettaa ensimmäiselle tai toiselle sijalle vain yksi yritysjohtaja kymmenestä ja maailmankansalaisuuden vain neljä yritysjohtajaa sadasta.
Valtaosa yritysjohtajista sanoo jäsenyyden vaikuttaneen myönteisesti yrityksensä toimintaan. Seitsemän yritystä kymmenestä koki jäsenyyden vaikutukset myönteisinä, ja vain kolme prosenttia yrityksistä sanoo niiden olleen kielteisiä.
Yritysjohtajien mielestä EU:n tärkein tehtävä lähivuosina on keskittyä perustehtäviensä hoitamiseen.
Ylivoimaisesti tärkeimmäksi tehtäväksi yritysjohtajat katsovat EU-alueen taloudellisen vakauden ylläpitämisen. Kyselyn perusteella kahdeksan yritystä kymmenestä katsoi tämän erittäin tärkeäksi painopistealueeksi.
Lähivuosien keskeisiksi perustehtäviksi yritykset sanovat myös kilpailun ylläpitämisen, työllisyyden parantamisen ja etenkin kaupan esteiden poistamisen.
Yhtenä tärkeimmistä uusista tehtävistä kyselyssä nousi esiin myös kansainvälisen rikollisuuden torjunta sekä alueelle suuntautuneen pakolais- ja siirtolaisvirran hallitseminen.
Enemmistö suomalaisyrityksistä haluaisi EU:n tehostavan kilpailupolitiikkaansa esimerkiksi valtion tukitasoja alentamalla. Kolme neljästä yritysjohtajasta näki kilpailupolitiikan tehostamisen tarpeellisena, ja tätä kaivattiin etenkin suuremmissa yrityksissä.
Suomalaisyritysten mielestä EU:n on tulevaisuudessa keskityttävä yritystoiminnan tukemisessa ensisijaisesti tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä rakenne- ja aluepoliittisiin toimiin.
Kuusi yritystä kymmenestä yrityksestä katsoi tutkimus- ja kehitystoiminnan tärkeimmäksi.
Valtaa rauhanturvaamiseen
Yritykset haluaisivat lisätä EU:n toimivaltaa eniten kansainvälisessä rauhanturvaamistoiminnassa ja ympäristökysymyksissä sekä pakolais- ja siirtolaispolitiikassa, tutkimus- ja kehityspolitiikassa, liikennepolitiikassa ja verokysymyksissä.
Enemmistö yrityksistä sen sijaan ei haluaisi lisätä EU:n valtaa koulutukseen, eläkkeisiin, taiteeseen ja kulttuuriin, työttömyysturvaan eikä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa. Myös puolustukseen liittyvissä kysymyksissä EU:n vallan kasvattamista vastusti enemmän kuin puolusti.
EU:n jäsenyydeltä suomalaisyritykset odottivat erityisesti kaupankäynnin helpottumista, kotimarkkinoiden laajentumista koko EU:n alueelle, kilpailun vapautumista ja samalla myös kilpailun kiristymistä sekä vakaata talouskehitystä.
Selvityksen mukaan enemmistö eli 71 prosenttia yrityksistä arvioi jäsenyyteen kohdistuneiden odotusten toteutuneen aikanakin osittain.
Viidennes yrityksistä katsoi odotusten toteutuneen täysin ja neljä prosenttia jääneen kokonaan toteutumatta.
Viro ja Puola halutaan jäseniksi
Suomalaisyritysten mielestä EU:n laajentuminen ei ole unionin asialistalla tärkeimpien asioiden joukossa. Vain runsas viidennes katsoi, että EU:n tulisi keskittyä laajentumiseen.
EU:n jäseniksi haluavista maista eniten kannatusta yritysjohtajien keskuudessa saivat Viro ja Puola. Joka toinen vastanneista nimesi Viron kolmen tärkeimmän hakijamaan joukkoon. Puolan tähän joukkoon nimesi kolmannes vastaajista.
Keskuskauppakamarin kyselyyn vastasi loka-marraskuun aikana 240 yritysjohtajaa. Lähes puolet vastaajista edusti teollisuutta, neljä kymmenestä palvelualoja ja yksi kymmenestä muita tahoja.
STT-IA
3.12.1999
