Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Maanpuolustuskoulutus vahvassa kasvussa vapaaehtoisvoimin



Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kenttä selkiytyi vuosi sitten allekirjoitetun yhteistoimintasopimuksen myötä. Nyt toiminta on vahvalla kasvu-uralla ja se pyritään suuntaamaan hyödylliseen ja tarkoituksenmukaiseen koulutukseen, kertoo prikaatinkenraali Kari Savolainen.


Vuonna 1993 perustetun Maanpuolustuskoulutus (MPK) ry:n kesällä toiminnanjohtajana aloittanut prikaatinkenraali Kari Savolainen sanoo, että lähiajan tärkein tavoite on toiminnan vakiinnuttaminen.

- MPK ei ole kattojärjestö, eikä korvaava järjestö. Olemme koulutusorganisaatio, jossa kaikki hajanainen vapaaehtoinen koulutus keskitetään, sanoo Kari Savolainen.

- Kattojärjestöajatuksesta luovuttiin vuonna 1998. MPK ry. on ennen kaikkea jäseniensä koulutusorganisaatio.

Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen suosio on lisääntynyt kaiken aikaa. Savolainen kertoo, että ensi vuonnakin toiminnan volyymi kasvaa selvästi.

- Jos eduskunta hyväksyy esityksen rahoituksesta, saamme valtion rahoitusta 8,8 miljoonaa markkaa. Kurssimaksuista kertyy kaksi miljoonaa ja niillä katetaan lähinnä ylläpitokulut. Hyvin pieniä summia saadaan lisäksi muualta.

Tänä vuonna MPK:n alaisista kursseista toteutuu 650-700. Ensi vuodeksi kursseja on suunnitteilla jo toista tuhatta, joista oletetaan toteutuvan 800-850. Kasvu on siis toiminnallisesti noin 20-30 prosenttia ja kokonaisbudjetin osalta mahdollisesti vielä suurempi, jos esitys hyväksytään ja käytettävissä oleva rahamäärä nousee nykyisestä 6,8 miljoonasta 11,2 miljoonaan markkaan.

Yksi merkittävä tekijä kasvavassa budjetissa ovat nousevat henkilöstökulut. Palkatun henkilöstön määrää lisätään yhdeksästä 27:ään. Toiminnan alkaessa palkattuja oli kolme.

- Ensi vuonna meillä työskentelee 21 palkattua ja täysipäiväistä piiripäällikköä. Heidän alaisuudessaan tapahtuva toiminta on kaikki vapaaehtoista, Savolainen selvittää.


Laajeneva toimintakenttä

MPK ry:n toiminta perustuu kolmeen peruspilariin, joita Savolaisen mukaan ovat kansalaisvalmiuksien lisääminen yksilö- ja koko yhteiskunnan tasolla, valmiuksien parantaminen arkipäivän uhkien ja vakavien tapahtumien varalle ja sotilaallinen koulutus sotilaallisen maanpuolustuksen valmiuksien lisäämiseksi.

- Toiminta tukee viranomaisia. Koulutuksen yksi päämäärä on myös kohentaa kuntien valmiutta poikkeustilanteissa kouluttamalla toimintaan poikkeusolojen organisaatiossa.

MPK:n järjestämiä kursseja ovat perustietoja ja -taitoja antava kansalaisen turvakurssi, erilaiset valmiuskurssit, maastokoulutusta, asekäsittelyä ja ammuntaa sisältävät sotilaalliset kurssit, erikoiskurssit, poikkeusoloissa tarvittavia tietoja ja taitoja syventävät lisäkurssit, johtamistaidon kurssit ja kouluttajakoulutus.

- Yleisten kurssien osuus on 15-20 prosenttia. Karkeasti puolet kaikesta toiminnasta on sotilaallista koulutusta, Savolainen kertoo.

- Kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen. Toiminta ei ole niin armeijamaista, ja sen tulee olla myös elämyksellistä. Tärkeänä tavoitteena on parantaa selviytymiskykyä poikkeustilanteissa.

- MPK ei ole puolustusvoimien osa, eikä sillä ole kytkentää puolustusvoimiin. Yhteys syntyy puolustusvalmiuden lisäämisen myötä.


Paikallisosastot tärkeitä

Maanpuolustuskoulutus ry on määritellyt tavoitteikseen edistää maanpuolustustietoa ja -taitoa sekä ylläpitää ja kehittää maanpuolustushenkeä ja -tahtoa. Käytännön tasolla sen toiminnalle ovat ensiarvoisen tärkeitä paikallisosastot, joita toimii jo yli 200 kunnassa.

Paikallisosastojen kautta kanavoidaan käytännön toiminta siten, että niiden kautta hoidetaan mm. käytännön kurssijärjestelyt.

Paikallisosasto on yhden tai useamman kunnan alueella toimiva koulutusorganisaatio, jota johtaa johtoryhmän ohjaama paikallisosaston päällikkö. Johtoryhmien kautta kuntien edustajat ja paikalliset viranomaiset voivat osallistua paikallisosaston toimintaan.

Paikallisosasto jakautuu sodan ajan liikekannallepano-organisaation tai paikallispuolustusjoukon henkilöstöstä muodostettuun reserviyksikköön sekä muiden toiminnassa mukana olevien henkilöiden muodostamaan koulutusyksikköön.

- Paikallisosastokenttä on liitetty koulutusjärjestelmään. Avainsanoja ovat tieto, taito, tahto ja henki, Savolainen sanoo.

Paikallisosastotoiminnassa arvellaan olevan mukana ainakin 13 000 henkilöä.
- Puolustusministeriö teki päätöksen paikallisosastojen perustamisesta vuonna 1996, mutta silloin niitä ei liitetty MPK:n osaksi, Savolainen kertoo.

- Toiminta toteutetaan MP-järjestöjen yhteistyönä. Painotukset riippuvat alueesta. Helsingissä painottuu selkeästi sotilaallinen puoli, mutta esimerkiksi Keski-Suomessa on enemmän myös muuta koulutusta.

MPK ry:n toimintastrategian mukaan tänä vuonna on pyritty toiminnan johtoon ottoon, jatkuvuuden takaamiseen, koulutus- ja paikallisosastotoiminnan yhteensovitukseen, jatkotoiminnan perusteiden selvittämiseen ja kuntien valmiutta palvelevan koulutusjärjestelmän rakentamiseen.

Sen lähivuosien tavoite on koko valtakunnan kattava organisaatio sekä toimintamallien rakentaminen ja vakiinnuttaminen. Pitkällä tähtäimellä on päämääränä kehittyä kokonaismaanpuolustuksen eri alojen varautumisen kouluttajaksi. - Nyt keskitytään hallinnon järjestämiseen. Toiminnan vakiinnuttaminen on kivijalka. Paikallisosastojen toiminta ja tarkoitus kartoitetaan. Koulutuksen volyymin kasvaessa tärkeintä on toimiva pohja, Savolainen sanoo.


Turvattomuuden tunne lisääntynyt

Savolaisen mukaan kasvavaan kiinnostukseen vapaaehtoista maanpuolustusta kohtaan löytyy useita syitä.
- Suomalaiset ovat aiemmin kokeneet elinympäristönsä hyvin turvalliseksi. Viimeisimpien tutkimuksien mukaan turvattomaksi itsensä tuntevien määrä on lisääntynyt yli 40 %.

Savolaisen mukaan nykyinen järjestelmä vastaa myös kysyntään, jota on esiintynyt pitkän aikaa.
- Heti, kun tällainen toiminta tuli Suomessa mahdolliseksi, innokkaita oli paljon.

- Tiedotus on myös tehostunut, mutta sen edelleen kehittämistä pohditaan koko ajan. Myös nuoret ovat kiinnostuneita yleisesti turvallisuudesta, Savolainen toteaa.

Viime keväisen tutkimuksen perusteella kolme neljästä peruskoululaisesta ja lukiolaisesta oli sitä mieltä, että maanpuolustusta ja sotilasasioita käsitellään liian vähän. Suunnilleen yhtä suuri joukko piti vapaaehtoista maanpuolustustyötä hyödyllisenä. Merkillepantavaa on, että naisten suhtautuminen siihen oli vielä selvästi miehiä myönteisempää.

Maanpuolustushenki on Suomessa ollut aina korkea. Ainutlaatuisesta kansakunnan koonneesta talvisodan hengestä on taas muistutettu, kun talvisodan alkamisesta tuli kuluneeksi 60 vuotta. Innostus maanpuolustustyöhön näkyy vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen osallistumisessa, jossa toimivat aktiivisesti myös nuoret ja naiset.


Mikä maanpuolustuskoulutus?

Kun MPK:n paikallisosastotoiminta pari vuotta sitten alkoi kasvaa, haluttiin muistuttaa tämäntyyppisen toiminnan säätelyn tärkeydestä. Yhtymäkohtia on nähty jopa aikoinaan aktiivisina toimineisiin suojeluskuntiin, joiden seuraajia paikallisosastoista ei haluta muodostaa.

Vuonna 1990 Pariisin vuoden 1947 rauhansopimusta tulkittiin niin, että Suomessa voidaan aloittaa vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus. Seuraavana vuonna tehtiin selvitys vapaaehtoisen maanpuolustustyön kehittämisestä, koordinoinnista ja järjestämisestä.

Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus alkoi vuonna 1992 ja vuonna 1993 perustettiin toimintaa organisoiva Maanpuolustuskoulutus ry. Naiset otettiin mukaan vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen toimintaympäristöön, kun naiset ja sotilaallinen maanpuolustus - toimikunnan mietintö valmistui.

Seuraavana vuonna tehtiin selvitys puolustusvoimien ja maanpuolustustyössä olevien naisjärjestöjen yhteistyöstä ja vuonna 1995 naisten vapaaehtoinen asepalvelus tuli lakimuutoksen myötä mahdolliseksi. Vuonna 1997 perustettiin Naisten Valmiusliitto ja vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta linjattiin valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa.

Viime vuonna allekirjoitettiin viranomaisten ja maanpuolustusjärjestöjen yhteistoimintapöytäkirja vapaaehtoisen maanpuolustustyön kehittämiseksi. Sen myötä organisaatioon vahvistettiin kuuluvaksi myös puolustusministeriön, puolustusvoimien ja sisäasianministeriön edustus.

Maanpuolustuskoulutus ry:n jäseniä ovat Kadettikunta ry., Maanpuolustuskiltojen liitto ry., Naisten Valmiusliitto ry., Pääesikunta, Reserviläisliitto ry., Reserviläisurheiluliitto ry., Sotilaskotiliitto ry., Suomen Maanpuolustusnaisten liitto ry., Suomen Naisten Maanpuolustusjärjestö ry., Suomen reserviupseeeriliitto ry. ja Suomen Sinibarettiliitto ry.

Nyt toimivan Maanpuolustuskoulutus ry:n toiminnan uudelleenorganisoinnin myötä on tehty aikaisempaan verrattuna useita muutoksia.

Näitä ovat paikallisosastojärjestelmän liittäminen Maanpuolustuskoulutus ry:een, vakinaisen henkilöstön lisääntyminen, yhteiskunnan rahoituspanoksen vahvistuminen, työnjaon selkiyttäminen vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä ja Maanpuolustuskoulutus ry:n toimialan laajeneminen kansalais- ja sotilaallisen valmiuden edistämisen ohella myös kuntia tukevaan toimintaan.

MIKKO LAITINEN
3.12.1999


Kotimaa -sivulle