Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Monimutkainen millennium



Vuorokauden vaihtuessa 1. tammikuuta 2000 luvassa on samppanjapullojen ja ilotulitusrakettien sarjatulta ympäri maailmaa.


Jotkut taas odottavat pelonsekaisina maailmaloppua. Hyvät juhlat ovat toki aina paikallaan, mutta kiistaton tosiasia on, ettei uusi vuosituhat todellisuudessa ala joulu-tammikuun vaihteessa.

Oikean ajankohdan määrittäminen millennium-juhlille ei ole aivan yksinkertaista. Nykyajanlaskun avainhenkilö on 500-luvulla elänyt skyyttiläinen munkki Dinonysius.

Hän ehdotti eri kirkkojen sekaviin ajanlaskuihin ratkaisua, jonka mukaan vuosia alettaisiin laskea Jeesuksen syntymästä. Tästä syntyi käsite Herran Vuosi eli Anno Domini (AD).

Tästä alkavatkin sekaannukset. Määriteltyään Vapahtajan syntymänvuoden Dinoysius aloitti laskemisen 1:stä eikä suinkaan 0:sta. Tämän oli hyvin ymmärrettävää, sillä arabialaisessa maailmassa tunnettu 0-käsite ei ollut vielä saavuttanut kristittyä maailmaa.

Uusi vuosituhat alkaa siten vasta 1. tammikuuta vuonna 2001, eikä asiaa käy mitenkään kiistäminen, vaikka 2000 onkin mukavan pyöreä luku ja tietokoneetkin sekoavat jo nyt eivätkä reilun vuoden kuluttua.


Milloin Jeesus syntyikään?

Vielä vaikeammaksi tilanne muodostuu, jos eperhdytään ajanlaskun perustana olevaan Jeesus Nasaretilaisen syntymähetkeen. Uusimman tutkimuksen mukaan Jeesus näet syntyi todennäköisesti vuosien 6-4 tienoilla ennen ajanlaskumme alkua. Eli millennium-juhlat taisivat jo lipsahtaa ohi.

Mutta, mutta....eikös joulupäivää ole pidetty perinteisesti Jeesuksen syntymäpäivänä? Kyllä ja näin myös Dionysius.

Hän kuitenkin nojasi juutalaisuudesta kumpuavaan perinteeseen, jonka mukaan poikalapsen todellinen elämä alkaa vastaa ympärileikkauksen ja nimenannon yhteydessä. Näin Jeesuksenkin elämä katsottiin alkaneeksi 1. tammikuuta.

Määritykseen lienee vaikuttanut myös se, että Rooman valtakunnassa oli jo pitkään laskettu vuodet alkaviksi tammikuun alusta. Muualla Euroopassa vuodenvaihteena vietettiin laajalta kevätpäivän tasausta 25. maaliskuuta. Englannissa tästä käytännöstä luovuttiin vasta 1700-luvun puolivälissä.

Dinonysiuksen kehittämä uusi ajanlasku painuikin aluksi unholaan pitkiksi ajoiksi ja otettiin yleisempään käyttöön kirkollisissa piireissä vasta keskiajalla, muualla yhteiskunnassa vieläkin myöhemmin.

Tämän vuoksi meillä ei ole käytössä ennakkotapausta siitä, millaisen hulinan millenniumin vaihtuminen aiheutti vuonna 1000 - asiasta oltiin useimmiten autuaan tietämättömiä.


Muut ajanlaskut

Lopullisen hermoromahduksen millennium-juhlien järjestäjälle voi aiheuttaa kääntämällä katseen kristityn maailman ulkopuolelle.

Vielä nykyään maailmassa on käytössä yli 40 muuta ajanlaskujärjestelmää, vaikka länsimaiden voimakkaan vaikutuksen myötä kristitty ajanlasku onkin levinnyt ympäri maailmaa.

Kun meidän kellomme osoittavat päivän vaihtuneen tammikuun ensimmäiseksi vuonna 2000, juutalaisessa kalenterissa eletään vuotta 5760, kiinalaisessa 4636, intialaisessa 1921 ja islamilaisessa 1420.

STT-IA
3.12.1999


Ulkomaat -sivulle