Kuuntele puhe real audiona tästä
Uosukainen tukisi innovaatiopolitiikkaa
Kokoomuksen presidenttiehdokas, eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen toivoi tukea suomalaiselle innovaatiopolitiikalle puhuessaan Oulussa sunnuntaina.Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen vaalijuhlassa puhunut Riitta Uosukainen korosti maakuntien asemaa ja merkitystä yhdistyneessä Euroopassa.
Hän huomautti, että maakuntien merkitys on vahvistunut myös taloudellisina toimijoina, jotka pitkäjänteisesti rakentavat alueen hyvinvointia ja tulevaisuutta.
- Maakunnille on annettava tähän työhön oikeat työvälineet ja tätä tärkeää työtä valtiovallan on tuettava. On Suomen etu, että koko maa pysyy asuttuna ja että kaikkialla maassa on kehittyviä kasvukeskuksia.
- On hyödynnettävä oman alueen erikoisosaaminen ja erilaiset olosuhteet, Uosukainen sanoi.
Hän huomautti kuitenkin, ettei osaaminen ei synny itsekseen, vaan kovalla työllä ja opiskelulla.
- Osaamisen kunnioittaminen jokaisella alalla luo sivistys-Suomelle lujan perustan. Se luo hyvinvoinnin perustan.
- Yliopistot ovat maassamme keskeisiä osaamisen keskuksia. Niiden toimintaympäristö on muuttunut tällä vuosikymmenellä nopeasti. Ne ottavat huomioon yrityselämän ja talouden toiminnan kansainvälisessä ympäristössä. Niissä ymmärretään globalisaation ja uuden informaatioteknologian merkitys.
- Yliopistojen menestystekijänä korostuu korkea laatu; paras mahdollinen osaaminen. Tähän liittyy verkottuminen kansainväliseen tutkimus- ja koulutusyhteisöön, taloudellinen ajattelu, ulkopuolisen rahoituksen lisääminen ja monipuoliset yhteydet työelämään.
- Tieteellisesti korkeatasoinen tutkimus ja opetus ovat yliopistojen ydintoimintana elintärkeitä asioita, mutta tätä osaamista on myöskin markkinoitava, siitä on tiedotettava ja sitä on voitava soveltaa ja hyödyntää yritys- ja elinkeinoelämässä. Tarvitaan huippuyksiköitä ja perustutkimusta.
Tukea innovaatiopolitiikalle
Uosukaisen mukaan Suomi on kansainvälisten vertailujen valossa noussut hyväksi esimerkiksi menestyksellisen innovaatiopolitiikan maasta.
- Tämä pohjustettiin laman synkimpinä vuosina, jolloin se otettiin pitkäjänteiseksi painopistealueeksi.
- Uuden tiedon ja osaamisen tuottajat ja hyödyntäjät sekä näiden väliset vuorovaikutussuhteet kokonaisuudessaan kattava innovaatiojärjestelmä on Suomessa vahvistunut ja antanut takeita kestävämmälle sosiaaliselle, työllisyys- ja talouskehitykselle. OECD:n tutkimusten kuvaama itseään vahvistava myönteinen kehitys on alkanut meillä toteutua.
- Koulutus ja tutkimus sekä tietointensiivinen yritystoiminta ovat innovaatiojärjestelmän ydinalueita. Yliopistojen ja yritysten yhteistyö on täydestä syystä tullut sekä päätöksentekijöiden, koulutus- ja tiedepoliitikkojen että tutkijoiden kasvavan kiinnostuksen kohteeksi. Tätä kehitystä meidän on tuettava, Uosukainen sanoi.
Uosukainen painotti, että tiedon ja osaamisen keskeinen rooli muutoksen hyödyntämisen avaintekijänä tunnustetaan.
- Tässä kehityksessä yliopistojen ja niiden harjoittaman yhteistyön merkitys kasvaa. Tässä yhteistyössä Suomi on tähän mennessä menestynyt joidenkin ajankohtaisten kansainvälisten selvitysten mukaan erittäin hyvin.
Sveitsiläinen International Institute for Management Development (IMD) sijoitti Suomen ensimmäiseksi kilpailukykyvertailussaan, jossa 46 maalta kysyttiin, miten yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö toimii ja myös kärkiasema vertailtaessa teknologian ja soveltamisen säädösympäristöä sekä rahoitusjärjestelyjä.
- On tärkeää, että innovaatiojärjestelmää kehitetään kokonaisuutena. Siihen on kiinnitettävä huomiota laaja-alaisesti läpi koulutuksen ja tutkimuksen koko kentän, Uosukainen muistutti.
- On arvioitu, että vain noin 10 prosenttia tutkimustuloksista tulevat hyödynnetyiksi yritystoimintana. Tämä herättää meidät pohtimaan niitä toimia, joita tarvitaan laajenevan osaamispääoman tehokkaammaksi hyödyntämiseksi yrittämisessä ja tiellä yrittäjäksi.
- Jotta yliopistoissa olevaa tietoa saataisiin tehokkaammin kaupallistetuksi ja markkinoille, tarvitaan yliopistojen ja elinkeinoelämän vuorovaikutuksen tehostamista.
Uosukaisen mukaan talouden ja markkinoiden kehityksen rytmi edellyttää aiempaa rivakampaa tutkimustulosten tuotteistamista ja kaupallistamista.
- Markkinoiden vaatima nopeus edellyttää niiden ottamista huomioon tuotekehityksen alkuvaiheesta lähtien.
- Tutkimustulosten ja teknologian siirto on tullut olennaiseksi osaksi yliopistojen tehtäväkenttää.
- Tätä varten luodut erilaiset toimintamallit, kuten teknologiansiirtoyhtiöt, teknologiakeskukset, tiedepuistot ja erilaiset riskirahoitusjärjestelyt, on otettu käyttöön lisäämään yhteistyötä yliopistojen ja ennen kaikkea pienten ja keskisuurten yritysten välillä.
- Haasteita nousee myös aluekehityksen näkökulmasta, mihin pienten yritysten kehitys liittyy, Uosukainen sanoi.
IA
5.12.1999
