Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Dosentti Jari Leskinen:

Talvisodalla ja Tshetshenian sodalla on paljon yhteistä



Kun Neuvostoliitto marraskuun viimeisenä päivänä 1939 aloitti hyökkäyksen Suomea vastaan, Kremlin neuvostojohto päätyi julistamaan käyvänsä sotaa "Mannerheimin, Tannerin ja Cajanderin rosvohallitusta vastaan - ei Suomen kansaa vastaan".


Neuvostoliitto oli edellisenä päivänä irtisanonut maiden välillä vallinneen hyökkäämättömyyssopimuksen ja jättänyt vastaamatta Suomen hallituksen esitykseen asettaa sovintolautakunta.

Sen jälkeen Neuvostoliitto aloitti massiivisen hyökkäyksen Suomen vastaisella maarajallaan, mereltä ja ilmasta. Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti Jari Leskinen näkee paljon yhteistä Suomen talvisodan alkamisessa ja Tshetsheniaan meneillään olevassa hyökkäyksessä.

- Tshetsheniassakin venäläiset sanovat käyvänsä sotaa rosvoja tai terroristeja vastaan - ei Tshetshenian kansaa vastaan. Joukot tulittavat kaukaa kohteinaan myös siviilikyliä, huomauttaa dosentti Leskinen. Hän ihmettelee sitä, ettei Kremlin poliittisessa liturgiassa mennyt 60 vuotta paina yhtään mitään.

Tshetshenian kapina

Dosentti Leskinen muistuttaa samalla, että tshetsheenit nousivat jo helmikuussa 1940 (Suomen talvisodan riehuessa) kapinaan perustamalla oman hallituksensa. - Esikuvana heillä oli juuri Suomen talvisota.

Stalin kuitenkin painoi kapinan vuonna 1942 - kesken Saksan hyökkäystä - kaukotoimintailmavoimillaan (ADD) "lyttyyn" (samoja koneita osallistui myös Helsingin suurpommituksiin). - Niin huolestuneina Moskovassa pidettiin Tshetshenian itsenäistymishankkeita.

Myöhemmin helmikuussa 1944, puoli miljoonaa tshetsheeniä pakkosiirrettiin karjavaunuilla ympäri Kaukasiaa sodan riehuessa vielä kiivaimmillaan.

Karjalaiset ja Tshetshenian pakolaiset

Yhteistä Suomen talvisodalle ja meneillään olevalle Tshetshenian sodalle ovat myös sadattuhannet evakot. Venäjän hyökkäyksen alta on Tshetsheniasta paennut naapurivaltioihin, pääosin Ingushiaan, kohta 250 000 maan kansalaista, suurin osa lapsia, naisia ja vanhuksia.

Talvisodan alta, sen aikana ja jälkeen Moskovan rauhassa luovutetuilta alueilta puolestaan siirtyi muualle Suomeen 410 000 karjalaista evakkoa eli kymmenisen prosenttia Suomen silloisesta väestöstä.

Korpisoturit ja tshetsheenisissit

Kun Suomen talvisota alkoi, joutui suuri osa suomalaisista joukoista rintamalle omissa varusteissaan. Köyhällä armeijalle oli antaa osalle miehistä vain kokardi hattuun, oma puukko, vyö ympärille ja ase käteen.

Varustus ja asu sai rintamalla nimityksen malli Cajander silloisen pääministeri Aimo Cajanderin mukaan. Hän oli vielä elokuussa vt. presidenttinä, talvisodan kynnyksellä pitämässään puheessa uskonut, että Suomella oli riittävästi aikaa varustautua mahdolliseen sotaan.

Tshetsheenisissien varustus on vielä epäyhtenäisempää ja resuisempaa kuin se oli suomalaisilla talvisodan alkaessa. Samoin aseistuksen laita, joka on osin sotasaaliskalustoa. Päähineenä on yleensä turkislakki ja päällä turkki sekä henkilökohtaisina aseina Kalashnikov ja kertakäyttösinko.

STT-MH
3.12.1999


Ajassa -sivulle