Dosentti Jari Leskinen:
Talvisodalla ja Tshetshenian sodalla on paljon yhteistä
Kun Neuvostoliitto marraskuun viimeisenä päivänä 1939 aloitti hyökkäyksen Suomea vastaan, Kremlin neuvostojohto päätyi julistamaan käyvänsä sotaa "Mannerheimin, Tannerin ja Cajanderin rosvohallitusta vastaan - ei Suomen kansaa vastaan".
Neuvostoliitto oli edellisenä päivänä irtisanonut maiden välillä
vallinneen hyökkäämättömyyssopimuksen ja jättänyt
vastaamatta Suomen hallituksen esitykseen asettaa
sovintolautakunta.
Sen jälkeen Neuvostoliitto aloitti massiivisen hyökkäyksen
Suomen vastaisella maarajallaan, mereltä ja ilmasta.
Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti Jari Leskinen
näkee paljon yhteistä Suomen talvisodan alkamisessa ja
Tshetsheniaan meneillään olevassa hyökkäyksessä.
- Tshetsheniassakin venäläiset sanovat käyvänsä sotaa
rosvoja tai terroristeja vastaan - ei Tshetshenian kansaa
vastaan. Joukot tulittavat kaukaa kohteinaan myös siviilikyliä,
huomauttaa dosentti Leskinen. Hän ihmettelee sitä, ettei
Kremlin poliittisessa liturgiassa mennyt 60 vuotta paina yhtään
mitään.
Tshetshenian kapina
Dosentti Leskinen muistuttaa samalla, että tshetsheenit
nousivat jo helmikuussa 1940 (Suomen talvisodan riehuessa)
kapinaan perustamalla oman hallituksensa. - Esikuvana heillä oli
juuri Suomen talvisota.
Stalin kuitenkin painoi kapinan vuonna 1942 - kesken Saksan
hyökkäystä - kaukotoimintailmavoimillaan (ADD) "lyttyyn"
(samoja koneita osallistui myös Helsingin suurpommituksiin). -
Niin huolestuneina Moskovassa pidettiin Tshetshenian
itsenäistymishankkeita.
Myöhemmin helmikuussa 1944, puoli miljoonaa tshetsheeniä
pakkosiirrettiin karjavaunuilla ympäri Kaukasiaa sodan riehuessa
vielä kiivaimmillaan.
Karjalaiset ja Tshetshenian pakolaiset
Yhteistä Suomen talvisodalle ja meneillään olevalle
Tshetshenian sodalle ovat myös sadattuhannet evakot.
Venäjän hyökkäyksen alta on Tshetsheniasta paennut
naapurivaltioihin, pääosin Ingushiaan, kohta 250 000 maan
kansalaista, suurin osa lapsia, naisia ja vanhuksia.
Talvisodan alta, sen aikana ja jälkeen Moskovan rauhassa
luovutetuilta alueilta puolestaan siirtyi muualle Suomeen 410
000 karjalaista evakkoa eli kymmenisen prosenttia Suomen
silloisesta väestöstä.
Korpisoturit ja tshetsheenisissit
Kun Suomen talvisota alkoi, joutui suuri osa suomalaisista
joukoista rintamalle omissa varusteissaan. Köyhällä armeijalle
oli antaa osalle miehistä vain kokardi hattuun, oma puukko, vyö
ympärille ja ase käteen.
Varustus ja asu sai rintamalla nimityksen malli Cajander silloisen
pääministeri Aimo Cajanderin mukaan. Hän oli vielä elokuussa
vt. presidenttinä, talvisodan kynnyksellä pitämässään
puheessa uskonut, että Suomella oli riittävästi aikaa
varustautua mahdolliseen sotaan.
Tshetsheenisissien varustus on vielä epäyhtenäisempää ja
resuisempaa kuin se oli suomalaisilla talvisodan alkaessa.
Samoin aseistuksen laita, joka on osin sotasaaliskalustoa.
Päähineenä on yleensä turkislakki ja päällä turkki sekä
henkilökohtaisina aseina Kalashnikov ja kertakäyttösinko.
STT-MH
3.12.1999
Ajassa -sivulle
|