Telelääketiede liian aikaisin rutiinikäyttöön
Suuri innostus telelääketieteeseen on johtanut siihen, että rutiinikäyttöön otetaan uusia menetelmiä, ennen kuin niitä on riittävästi tutkittu, sanoo terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikön tulosjohtaja Risto Roine.Kun menetelmä on kerran otettu käyttöön, siitä ei enää päästä helpolla eroon. Vertailevia tutkimuksia telelääketieteen hyödyistä löytyy Roineen mukaan hyvin vähän, ja niidenkin laatu on aika huono.
Monet niistä ovat teollisuuden sponsoroimia. Ne osoittavat yleensä vain menetelmän toimivuuden, mutta ei sen hyötyjä potilaalle sen enempää kuin terveydenhuollollekaan.
Näyttöä telelääketieteen hyödyistä tai säästöistä on röntgenkuvien ja sydämen ultraäänitutkimusten sähköisestä välittämisestä, psykiatrisista konsultaatioista sekä sähköisestä lähetekäytännöstä.
Muista sovellutuksista näyttö on Roineen mukaan vielä kovin heiveröistä, eikä niitä voida suositella vielä laajempaan käyttöön.
Röntgenlaitteet uusiksi - digitaalitekniikka houkuttelee
Suomessa on satoja lähiaikoina uusimisen tarpeessa olevia röntgenlaitteita. Kunnissa pohditaan parhaillaan, olisiko jo varaa siirtyä kalliiseen digitaalitekniikkaan, vai jatketaanko vanhalla tekniikalla, sanoo radiologian erikoislääkäri Eila Lantto Jyväskylästä.
Meillä on omat laitteet lähes jokaisessa terveyskeskuksessa. Yli neljästä miljoonasta vuosittain otettavasta röntgenkuvasta 37 prosenttia otetaan terveyskeskuksissa. Ruotsissa sen sijaan kaikki kuvaukset on Lanton mukaan keskitetty sairaaloihin.
Keski-Suomessa selvitetään parhaillaan järkevintä, toimivinta ja taloudellisinta tapaa tuottaa röntgenpalvelut. Tutkimuksen tulokset kertovat keväällä, millaisilla tutkimusmäärillä ja millaisilla etäisyyksillä terveyskeskuksen oma kuvauslaitteisto on taloudellisesti kannattava hankinta.
Laitteiden, henkilökunnan ja tilojen lisäksi vaakakuppiin pistetään myös mm. potilaan matkustamisesta aiheutuvat kulut ja ajankäyttö.
Säteilyrasitusta säästeliäämmin
Jos Keski-Suomen kaikkien 20 toimipisteen laitteet uusitaan vanhalla tekniikalla, kustannukset kohoavat noin 20 miljoonaan markkaan. Digitaalitekniikalla kustannus on kaksin- tai kolminkertainen.
Digitaalikuvauksessa kuvaustarve vähenee, kun kuvan voi siirtää samanaikaisesti moneen paikkaan. Nykyisin kuva on usein vielä lähettipojan kärryssä, kun sitä tarvittaisiin ja sairaalassa kuvataan uudestaan. Näin säderasitus kasvaa moninkertaiseksi.
Myös uusi säteilyn lääketieteellistä käyttöä tiukentava laki vaikuttaa tuleviin ratkaisuihin. Ensi vuoden alussa tutkimukset on tehtävä niin, ettei kuvauksia tarvitse aiheetta toistaa.
Kuvauksia tekevän lääkärin pitää myös pystyä kertomaan potilaalle kuvauksen aiheuttaman säteilyn määrä.
Terveyskeskuslääkäri ei aina tunne sädeannoksia ja säteilyriskejä riittävästi. Joissakin pakoissa kuvauksia tekevät myös muut, kuin koulutuksen saaneet ammattilaiset, sanoo Lantto.
STT-IA
3.12.1999
