Tutkija: Vain pelko ja uhkakuvat lisääntyneet
Väkivalta vähentynyt Suomessa
Vammaan johtava väkivalta on vähentynyt Suomessa. Vaikka turvallisuustaso
todellisuudessa paranee, pelkäämme entistä enemmän ja teemme ilmoituksen poliisille entistä herkemmin, toteaa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Kauko Aromaa.- Viimeisten 20 vuoden aikana vammaan johtava väkivalta on vähentynyt Suomessa selvästi. Toisin kuin moni olettaa, Suomi on muuttunut tässä suhteessa silminnähden turvallisemmaksi maaksi, Aromaa korostaa.
Tutkijat ovat pyrkineet muodostamaan kokonaiskuvaa väkivallan määrästä mm. laajoin haastatteluin. Vammaan johtavaksi on katsottu väkivalta, joka aiheuttaa vähintään haavan.
Yleinen näköharha väkivallan kasvusta johtuu Aromaan mukaan osin siitä, että poliisin tilastojen mukaan väkivalta lisääntyy.
- Ratkaisevaa on muistaa, että poliisin tilastot kirjaavat vain poliisin tietoon tulleet rikokset. Lievemmästä väkivallasta poliisin tietoon tulee vain hyvin pieni osa. Ja koska ilmoitusherkkyys kasvaa, poliisin tilastokäyrät näyttävät ylöspäin.
Aromaan mielestä tästä on lupa tehdä eräitä
johtopäätöksiä.
- Jos poliisien määrän lisäyksen tarvetta
perustellaan väkivallan lisääntymisellä, olen
hieman eri mieltä.
- Tilanne muuttuu, jos poliisien lisäystä perustellaan uhkakuvien kasvulla ja tietoon tulleen rikollisuuden eli poliisin työtehtävien kasvulla.
Tuntematon pelottaa
Aromaan mielestä on tärkeää pohtia, mikä on johtanut Suomessa suuren yleisön turvattomuuden ja huolestuneisuuden kasvuun.
- Nähdäkseni osasyy löytyy yleisen lähikontrollin rapautumisesta. On näet niin, että mitä vieraampi, etäisempi rikollinen tai rikos on, sitä enemmän sitä pelätään. Toisaalta pelon kasvuun johtaa väestörakenteen muutos: vanhukset pelkäävät enemmän.
Kolmas väkivallan kasvun illuusion syy on Aromaan mukaan se, että mediamaailman volyymi kasvaa kiivaasti.
- Näin väkivallasta kertova aineisto moninkertaistuu. Meille syntyy vaikutelma, että ulkomaailma on tulossa yhä kauheammaksi, kun jokainen katastrofi alkaa elää itsenäisesti mediassa.
Aromaa kehottaakin mediaa - ja myös sen käyttäjiä - pistämään jäitä hattuun.
- Ei ole viisasta eikä vastuullista lietsoa hätiköidysti uhkakuvia. Se on pitkän päälle hengenvaarallista kehitystä. Jos median yleisökilpailu perustuu vain raflaavuuteen, sen ehdot ovat väärät, Tappajalööpit-seminaarissa Helsingissä maanantain alustanut Aromaa opasti.
Viina villitsee
Vaikka vammaan johtava väkivalta onkin vähentynyt, ei Aromaan viesti ole kaikin osin yhtä myönteinen. Vakavan väkivallan eli henkirikosten määrä saattaa lähivuosina kasvaa.
- Tämä vaara syntyy siitä, että viinan hinta laskee. Alkoholi ja väkivalta liittyvät Suomessa toisiinsa. Jo nyt alkoholin kulutustaso on meillä 60-lukuun verrattuna nelinkertainen.
Aromaan mukaan henkirikosten tekijöiksi - ja uhreiksi - on tulossa Suomessa uudenlainen väestöryhmä. Keskeistä on se, että rikosten tekijät ja uhrit nuorentuvat.
- Ilmiön taustalla on marginalisoituminen. Nykyisin yhä suurempi osa henkirikosten tekijöistä ja uhreista on nuorehkoa, syrjäyttynyttä väestöä. Entinen trendi, jonka mukaan henkirikoksen tekijä löytyy uhrin tuttavista, lähipiiristä tai perhepiiristä, pätee tässä uudessakin ryhmässä. Kun väkivalta vie hengen, tekijää kannattaa Suomessa etsiä läheltä.
Psyyken potilaat säilössä
Oletus, jonka mukaan mielenterveyspotilaiden tekemät rikokset olisivat lisääntyneet, ei pidä sekään paikkaansa. Nämä ovat tapauksia, joissa todetaan tekijän toimineen vailla täyttä ymmärrystä tai syyntakeettomana.
- Näiden henkilöiden määrä on hyvin vakaa. He syyllistyvät etenkin murhapolttoihin ja henkirikoksiin. Henkirikoksien tekijöistä tähän ryhmään luetaan vuosittain noin kymmenen henkilöä, murhapolttojen osalta vielä harvempi.
- Nämä määrät eivät oikeuta hakemaan sensaatiomaisia yleistyksiä, Kauko Aromaa tähdentää.
Hänen mukaansa on lisäksi oleellista, että vaarallisuuden ennustaminen on yksilötasolla hyvin vaikeaa. Jos psyyken potilaiden tekemät rikokset pyritään ehkäisemään sulkemalla heidät "turvasäilöön", saamme varautua sulkemaan säilöön suuren joukon.
- Se on kauhukuva, jossa suuri osa potentiaalisesti väkivaltaisista ihmisistä elää turvasäilössä. Myönnän kuitenkin, että kriminaalipotilaiden avohoidossa ja jälkihuollossa näyttäisi olevan kehitettävää, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja linjaa.
STT-MH
3.12.1999
