Asuntolainojen verovähennysoikeutta ei poisteta

Hallitus päätti asuntopoliittisista toimista

Ehdotuksen esittäjä, toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) totesi neuvotteluiden jälkeen, että hän tyytyy hallituksen yhteiseen kantaan. Hän piti kuitenkin hyvänä, että asuntopolitiikan perusteita päästiin tuulettamaan kesän aikana.

Samalla hallitus päätti toimista, joilla pyritään edistämään asuntojen rakentamista ja tonttimaan tarjontaa.

Hallituksen yhteiseksi kannaksi muodostui tuntikausiksi venyneessä kokouksessa, että nopein tapa lisätä tonttimaan tarjontaa on rakennuskelpoisen maan saaminen rakentamisen piiriin.

Tämän vuoksi kunnille annetaan oikeus periä korkeampaa kiinteistöveroa sellaiselta maalta, joka on kaavoitettu asuntoja varten, mutta jonka rakentaminen on viivästynyt.

Sen sijaan porkkanavaihtoehdot, kuten Kuntaliiton esittämä luovutusvoiton määräaikainen verovapaus kaupoissa, joissa raakamaata myydään kunnalle, jäivät toteuttamatta. Hallitus aikoo myös neuvotella kuntien kanssa keinoista painostaa maanomistajia rakentamiskelpoisten alueiden rakentamiseen rakennuskehotusten avulla.

Arava- ja korkotukiasuntojen uustuotannon painopistettä siirretään pääkaupunkiseudulla korjaustoiminnasta uusien asuntojen tuotantoon, jotta rakentamiskustannusten kohtuullisuus pystyttäisiin turvaamaan.

Hallitus selvittää päätöksensä taustaksi, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on kaavoitettua tonttimaata tarjolla kohtuullisen runsaasti, mutta monet maanomistajat ovat haluttomia myymään rakennuskelpoista maata, koska he odottavat maan hinnan nousevan yhä.

Lisäksi huomattava osa tonttimaasta on kuitenkin ilman kunnallistekniikkaa.

Julkisia hankkeita lykätään

Hallituksen selvityksen mukaan työvoiman puute aiheuttaa urakointiyrityksille jo pullonkauloja. Samalla rakennusteollisuuden kapasiteetin käyttöaste on noussut jo yli 90 prosenttiin.

Nousukaudella toteutetaan myös runsaasti sellaisia rakennushankkeita, joita olisi mahdollista lykätä. Siksi hallitus selvittää, missä määrin valtio ja kunnat voivat siirtää muita kuin asuntorakennushankkeita siinä tapauksessa, että hankkeiden nopea toteuttaminen ei ole välttämätöntä.

Työvoiman saantia helpotetaan

Asuntojen rakentamista pyritään edistämään myös helpottamalla rakennusalan työvoimapulaa koulutuksen ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden avulla. Työ- ja opetushallinnon käyttämistä keinoista päätetään myöhemmin.

Rakentamista pyritään keskittämään entistä enemmän asuntojen rakentamiseen. Hallitus pyytää Kiinteistöliittoa suosittelemaan jäsenilleen sellaisten asunto-osakeyhtiöiden perusparannushankkeiden siirtämistä, joiden toteuttaminen ei ole kiireellistä.

YM:n Lujanen: Tarjonnan lisäyskeinot ovat tässä

Ympäristöministeriössä asuntorakentamisesta vastaava ylijohtaja Martti Lujanen kommentoi neuvotteluiden tuloksia, että niissä toteutettiin ne asuntojen tarjonnan lisäämistoimet, jotka olivat mahdollisia.

- Tonttien tarjonnan lisäämiskeinot hyväksyttiin alkuperäisessä muodossaan. Edes julkisuudessa ei ole juuri esitetty muita suhteellisen nopeavaikutteisia keinoja, Lujanen totesi neuvotteluiden jälkeen.

Kysynnän hillitsemisen puolelta jäi pois tärkeimpänä juuri asuntojen verovähennysoikeuden poistaminen. Lujanen korostaa, että tonttien tarjonnassa on pääkaupunkiseudulla pahin asuntotuotannon pullonkaula.

Lisäksi muun rakentamisen rajoittaminen on tärkeä keino vapauttaa urakoitsijoita ja työvoimaa asuntojen rakentamiseen.
- Keinot eivät kuulosta dramaattisilta, mutta esimerkiksi taloyhtiöiden remonteissa, joilla ei ole niin kiire, on paljon rahaa kiinni.

Lujanen pitää täysin mahdollisena, että Kiinteistöliitto pystyy vaikuttamaan kiinteistöyhtiöiden päätöksiin asuntoremonttien ajoittamisesta, vaikka yhtiöitä ei painostetakaan lainsäädäntötoimilla.

Kaavoituksessa tulisi pyrkiä suuriin kokonaisuuksiin

Lujanen muistuttaa kuntia kaavoituksessa nykyisin tehdyistä virheistä: Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n mukaan alueiden suunnitteleminen liian sirpaleisiksi lisää rakentamisen kokonaiskustannuksia koko maassa miljardeilla markoilla.

Kunnallistekniikka tulee kalliiksi harvaan asutulla alueella, samoin pienten rakennuskokonaisuuksien rakennuskustannukset nousevat korkeiksi.

Lujasen mielestä tulisi rakentaa suuria viihtyisiä kokonaisuuksia, joiden malliksi sopisi Espoon Tapiola. Uusia paikkoja löytyisi esimerkiksi Helsingin pääradan varrelta, johon rakennetaan uutta lisäraidetta.

STT-MH
3.9.1999