Talouspolitiikassa luvassa vyön kiristystä

Baltian maat torjuivat valuuttakeinottelijat

Spekulanttien nujertaminen perustui siihen, että Baltian mailla on ollut viime vuodet käytössään ns. currency board eli valuuttakatejärjestelmä, joka edellyttää keskuspankin valuuttavarantojen vastaavan liikkeessä olevan kotimaisen rahan määrää.

Toinen järjestelmän olennainen piirre on valuuttojen sitominen. Viron kruunu kytkeytyy Saksan markkaan, Latvian lati Kansainvälisen valuuttarahaston SDR -korivaluuttaan ja Liettuan liti Yhdysvaltain dollariin.

- Valuuttakatejärjestelmä on vakauttanut talouskehitystämme huomattavasti. Venäjän kriisin aikana tämä tuli erityisen selvästi esille, varatoimitusjohtaja Ugnius Trumpa Liettuan Vapaan markkinatalouden instituutista toteaa.

Jatkossa Baltian maat kuitenkin aikovat vähitellen irtautua valuuttakatejärjestelmästä. Niiden EU-jäsenyyspyrkimykset vaativat keskuspankin klassisten tehtävien palauttamista.

- Eräistä perusseikoista pidetään joka tapauksessa kiinni. Esimerkiksi litistä ei jatkossakaan tule kelluvaa valuuttaa, varaministeri Dainius Grikinis Liettuan valtiovarainministeriöstä kertoo.

Baltian maista juuri Liettua on Venäjän viennistä riippuvaisin, sillä ennen myllerryksiä vuonna 1997 itänaapurin vientiosuus oli 25 prosenttia, josta se laski viime vuonna 17 prosenttiin. Virossa ja Latviassa Venäjän vientiosuudet tippuivat 20 prosentista 12-13 prosenttiin.

Ei varaa elvytykseen

Jos Venäjän kriisi toi esille Baltian maiden kehitystä vakauttavat tekijät, niin samalla se paljasti myös talouspolitiikan rajoitteet. Sen paremmin Viron, Latvian kuin Liettuankaan hallituksilla ei ole elvytysvaraa, vaikka itäviennin tyrehtyminen painoi talouskasvun alkuvuonna miinusmerkkiseksi.

Talouden ulkoisen tasapainon puuttuessa kaikki kolme joutuvat karsimaan menojaan, sillä muuten valuuttakeinottelijoiden hyökkäyksistä saattaa muodostua todellinen uhka. Latvian keskuspankki on viime viikkoina joutunut useaan otteeseen torjumaan spekulanttien vyörytyksiä.

- Kaikeksi onneksi hallituksemme on pystynyt sopimaan menojen leikkauksista, vaikka kansan enemmistö vastustaakin niitä, Merita-Nordbankenin Latvian toimitusjohtaja Aivars Jurcans toteaa.

Hän arvioi, että Venäjän kriisin pahimmat koettelemukset ovat jo takana päin, mutta ei usko aikojen paranevan kovinkaan nopeasti.
- Ihmeitä tapahtuu vain saduissa. Jos yllämme tänä vuonna nollakasvuun, olen tyytyväinen, Jurcans toteaa.

Baltian maiden hallitukset ovat Jurcansia ja monia muita ulkopuolisia tarkkailijoita huomattavasti toiveikkaampia. Latviassa uskotaan tänä vuonna kahden prosentin bkt:n kasvuun, Liettuassa taas odotetaan 1-1,5:n ja Virossakin 0,4 prosentin lisäystä.

Näin siitä huolimatta, että vuoden ensimmäisellä neljänneksellä talous taantui Virossa ja Liettuassa liki kuusi prosenttia ja Latviassa runsaat kaksi prosenttia.

- Positiivinen vuosikasvu ei ole mahdotonta, sillä ajat paranevat vuoden jälkipuoliskolla. Pelkästään öljynjalostuksen elpyminen parantaa tilannettamme huomattavasti, osastopäällikkö Ramunas Lygis Liettuan valtiovarainministeriöstä puolustaa virallista optimismia.

STT-IA
3.9.1999