Markkinataloudessa riittää yhä opittavaa

Venäjän kriisi ajoi yritykset ahtaalle Baltiassa

Tällä hetkellä Viro, Latvia ja Liettua elävät taloudellisesti tukalaa aikaa. Tärkeä Venäjän vienti romahti viime kesän ruplakriisin myötä, eikä läheskään kaikkien yritysten ole onnistunut löytää korvaavia markkinoita lännestä.

Lama näkyy ja tuntuu etenkin pk-yrityksissä, joissa markkinatalouden toimintamallien opettelu on vielä paljolti kesken. Talousahdingon lisäksi omat vaikeutensa tuo raskas byrokratia sekä yhä varsin yleinen korruptio.

Liettualainen konttorikalusteiden valmistaja Narbutas on oiva esimerkki yrityksestä, jota Venäjän kriisi kolhi raskaasti. Ennen myllerryksiä Narbutaksen liikevaihdosta 40 prosenttia kertyi itänaapurista, joten isku oli kova, kun päämarkkinat romahtivat.

Tätä nykyä Narbutaksen myyntiluvut Venäjälle ovat neljä kertaa pienemmät kuin ennen kriisiä. Vaikeuksien keskellä yritys on joutunut irtisanomaan 50 työntekijää 250:stä. Jatkossa katseet suunnataan länteen.

- Kontakteja meillä on länteen varsin paljon, mutta myyntiä vähän. Olemme saaneet tilauksia Tanskasta ja toimittaneet näytteitä Saksaan ja Ruotsiin, yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Petras Narbutas kertoo.

Lännessä kilpailu verottaa katteita

Ulkomaisten tarkkailijoiden mukaan balttiyritysten meno länteen ei ole mutkatonta. Niitä odottaa Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissa äärimmäisen kova kilpailu, joten ne joutuvat usein myymään tuotteet halvempaan hintaan kuin Venäjän markkinoilla.

Yhtälö on siis mahdollisimman hankala. Kun yksi markkina katoaa alta, toisella suunnalla odottavat hupenevat katteet. Lisäksi painopisteen siirtäminen idästä länteen vaatii usein kalliita uudelleenjärjestelyjä.

Kaikki Baltian pk-yritykset eivät ole toki olleet suoranaisesti Venäjästä riippuvaisia. Esimerkiksi virolainen Kitman, joka valmistaa muun muassa Harvian takkoja Suomeen, ei myy lainkaan tuotteitaan itänaapuriin. Silti Kitmankaan ei säästynyt ruplakriisin vaikutuksilta.

- Olemme toki selvinneet vähemmällä kuin monet muut, mutta emme missään nimessä kuivin jaloin. Useille asiakkaillemme Venäjän markkinat ovat tärkeät, joten kriisi vaikuttaa epäsuorasti myös meihin, Kitmanin toimitusjohtaja Tarmo Prikk kertoo.

Niin lamaannuttavia kuin Venäjän kriisin vaikutukset ovatkin, ne eivät pysäytä Baltian pk-yritysten uudistumiskehitystä. Monissa tapauksissa vaikeudet saattavat jopa kiihdyttää tahtia, koska muutoksista tulee entistä selvemmin kohtalon kysymys. Tosin vastakkaisiakin esimerkkejä on.

- Eräissä yrityksissä johto peittelee omia virheitään vetoamalla Venäjän aiheuttamiin ongelmiin. Tämä ei ole terve tapa suhtautua asioihin, eikä vie kehitystä eteenpäin, liettualaisen talouslehden Verslo Ziniosin päätoimittaja Rolandas Barysas varoittelee.

Ero läntisiin yrityksiin yhä varsin suuri

Baltiassa toimivat ulkomaiset neuvonantajat korostavat elinvoimaisten pk-yritysten merkitystä, koska pk-yritykset luovat välttämättömän perustan toimivalle markkinataloudelle.

Pohjoismaiden ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin EBRD:n toteuttamassa Baltian investointiohjelmassa työskentelevä tanskalainen Bent Lentoft kehuu pk-yrittäjien oppimisintoa. Lentoft on ollut mukana yritysmaailman kehittämisprojekteissa myös Venäjällä, jossa asiat eivät ole läheskään yhtä hyvin.

- Venäjällä tapaa edelleen vanhaa ajattelua ja syviä ennakkoluuloja läntisiä käytäntöjä kohtaan. Täällä yrittäjät haluavat oppia markkinatalouden toimintamallit, Lentoft toteaa.

Ulkomaiset neuvonantajat pyrkivät lähestymään pk-yrityksiä käytännönläheisellä otteella. Baltteja avustetaan esimerkiksi strategiseen suunnitteluun, markkinatutkimukseen ja rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä.

- Työsarkaa riittää runsaasti. Esimerkiksi tehokkuudessa täkäläiset pk-yritykset jäävät yhä selvästi keskieurooppalaisia jälkeen, Lentoft pohtii.

Yrittäjät kiroavat byrokratiaa

Useat balttiyrittäjät mainitsevat raskaan byrokratian liiketoimintaa hankaloittavana tekijänä. Virkakoneiston koukerot ovat etenkin Liettuassa kiusallisen tuttuja myös ulkomaisille yrityksille.

- Turha paperisota hidastaa yritysten kehitystä. Byrokratia johtuu osaltaan vanhakantaisesta neuvostoajattelusta ja osaltaan kaikkia eturyhmiä miellyttämään pyrkivistä poliitikoista, varatoimitusjohtaja Ugnius Trumpa Liettuan Vapaan markkinatalouden instituutista toteaa.

Toisinaan virkakoneiston edesottamuksiin sisältyy suoranaista dramatiikkaa. Esimerkiksi Liettuassa paikallinen veropoliisi tekee tavan takaa yllätysiskuja yrityksiin. Ulkomaisten neuvonantajien mukaan näissä iskuissa löydetään yleensä harmittoimia muotovirheitä, joista mätkäistään sakot.

- Valitettavan usein veropoliisin iskujen kohteiksi joutuvat parhaiten hoidetut yritykset, Baltian yritysneuvontarahaston johtaja Michael Ayre kertoo.

Jos byrokraateille tuottaa hankaluuksia irtautua neuvostoajan käytännöistä, asia ei ole tuskaton myöskään yritysten työntekijöille. Syvä katkos uuden ja vanhan välillä tuo monitahoisia ongelmia.

- Tuntuu, että kaikki nuoret Virossa haluaisivat pankkiireiksi. Tehdastyö ei heitä innosta, koska se muistuttaa neuvostoajasta. Toisaalta vanhat työläiset eivät ole motivoituneita. Vaikka heille lupaisi tuntuvia bonuksia, he eivät innostu työskentelemään ahkerammin, Kitmanin markkinointijohtaja Tarvi Hirv valittelee.

STT-IA
3.9.1999