Niinistö esitteli talousarvion vuodelle 2000

Niinistö: Tiukka budjettilinja jatkuu

"Ruuvimeisselipolitiikkaa" finanssipuolella harrastanut Niinistö kuvailee loppusummaltaan noin 193 miljardin budjettiaan vakautta edistäväksi, uskottavaksi sekä tulevaisuuteen tähtääväksi.

Valtiovarainministerin mukaan kyse on kaikilla talouden mittareilla arvioituna ensimmäisestä selvästi ylijäämäisestä budjetista kymmeneen vuoteen. Osa kuuden miljardin ylijäämästä käytetään ulkomaisen velan lyhentämiseen.

Budjetin kautta halutaan parantaa kansalaisten turvallisuutta ja kasvattaa henkistä pääomaa. Niinpä poliisi ja puolustusvoimat saavat lisää voimavaroja, samoin kuusivuotiaiden esiopetus sekä kauppa- ja teollisuusministeriön alainen tutkimus- ja kehitystoiminta. Varoja ohjataan tauon jälkeen taas myös eläkerahastoihin turvaamaan suurten ikäluokkien eläkkeitä.

Hallituksen tavoitteena on keventää palkansaajien verokuormaa, mutta tulopoliittisten neuvottelujen kynnyksellä valtiovarainministeri jättää työnantajille ja työntekijöille työrauhan neuvotella ensin palkoista.

Jos neuvottelutulos on maltillinen, sitä voidaan ministerin mukaan kannustaa ansiotulon verotusta keventämällä. Talousarvioesityksen ensi kommenteissa ollaankin eniten kiinnostuneita auki jätetyistä verokysymyksistä.

Lähitulevaisuus näyttää valtiovarainministerin mukaan suhteellisen huolettomalta, sillä Suomen talouskasvu on reipasta EU:n keskitasoa ja Suomen luottokelpoisuus kansainvälisessä luokituksessa kohosi tuoreen talousarvioesityksen myötä.

Epävarmuus maailmantaloudessa alkaa vähitellen hälvetä ja Euroalueen kehitys painottunee entistä tasaisemmin, joten Suomen talouskehitystä eivät myöskään ulkopuoliset tekijät ole näkyvästi uhkaamassa.

Kuntatalous onkin ylijäämäinen

Kuntien asema näyttää budjetin valossa huomattavasti lohdullisemmalta kuin vaalien alla ennakoitiin. Tuolloin maalailtiin peräti neljän miljardin alijäämää. Sen sijasta kuntatalous on kokonaisuutena 800 miljoonaa edullisemmassa asemassa kuin viime vuonna. Tosin ensi vuonna kunnilta siirtyy vastaava määrä uudelleen jaettuja verotuloja valtiolle.

Niinistö korosti, että talousarviossa joillekin kunnille ohjattu lisäapu on nähtävä nimenomaan harkinnanvaraisena ja tilapäisenä, sen varassa ei ole tarkoitus elää.

Niinistö kertoi olevansa ministeri Kari Häkämiehen (kok.) kanssa yhtä mieltä siitä, että jos joku kunta osoittaa olevansa selvästi elinkelvoton ei liene järkeä sen tukemiseen.

Ennuste kiinnostaa enemmän kuin lopullinen totuus

Vuosi sitten budjettia esitellessään Niinistö sai etenkin oppositiolta ja valtion tilintarkastajilta moitteita ylioptimistisuudesta ja kevätpuolella samoilta tahoilta tuli samoista numeroista pyyhkeitä pessimistisyydestä, joten nyt valtiovarainministeri kehotti etsimään arvioille keskiarvoa.

- Miksi budjetti, joka siis on suunnitelma tulevaisuutta varten, on aina niin kiinnostava verrattuna siihen, että tilinpäätöksestä ei kukaan puhu mitään. Sehän on toteutunut totuus, Niinistö kommentoi selvästi närkästyneenä.

Niinistön mielestä kehysbudjetointi on tullut jäädäkseen, mutta eduskunnassa olisi suotavaa jo kevätkaudella keskustella budjetin kehyksistä nykyistä aktiivisemmin. Mallia voisi ottaa yrityselämästä ja jonkin verran Ruotsin eduskunnan talousarviokeskusteluista.

Nykyistä keskustelevampi kulttuuri vähentäisi tarvetta budjetin auki repimiseen, joskin eduskunnalla on ollut Niinistön mukaan tahtoa ja malttia kunnioittaa budjetin loppusummaa ja tyytyä sisäisiin varojen siirtoihin.

MARGIT HARA
2.9.1999