 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Suomi täyttää EMU-vaatimukset turvallisesti
Suomi pyrkii noin 4 prosentin ylijäämään julkisessa taloudessa lähimmän neljän vuoden aikana. Valtioneuvosto hyväksyi keskiviikkona päivitetyn vakausohjelman, jonka mukaan Suomelle ei tuota vaikeuksia noudattaa talous- ja rahaliitto EMU:n vakaussopimusta.Edellytyksenä tavoitteen toteutumiselle on, että talouskasvu jatkuu ainakin 2,6 prosentin tasolla, ja että yhteisö- ja valmisteveroja kertyy odotetusti. Mikäli kehitys on odotettua heikompaa, lupaa hallitus ryhtyä korjaustoimiin. EMU-maat ovat sitoutuneet ylläpitämään rahaliiton ehtoja jatkuvasti, eli pitämään - sakkojen uhalla - julkisen talouden vajeen alle 3 prosentissa BKT:sta ja julkisen velan alle 60 prosentin. Vain poikkeuksellisen pahassa talouslamassa saa ehdoista poiketa. Suomi arvioi, että julkisen talouden velka laskee EMU-kriteerien mukaan 35 prosenttiin vuonna 2003. Valtion velka on silloin vielä 46 prosenttia, koska EMU-velkaa vähentävät työeläkerahastojen varat. Valtion menot aiotaan pitää koko vaalikauden reaalisesti tämän vuoden tasolla. Liikkumatilaa rajaavat väestön ikääntyminen, suuri velkataakka ja pakko alentaa alkoholin veroa sitä mukaan kun matkustajatuonti EU-maista vapautuu. Vuoteen 2003 mennessä valmisteverojen vuosituoton odotetaan laskevan 5 miljardia markkaa vuodessa. Suurin alennus on tulossa alkoholin valmisteveroon, joka nykyään tuottaa valtiolle noin 7,5 miljardia vuodessa. Kaikki EMU-maat antavat syksyn aikana vakausohjelmansa, ja EMUn ulkopuoliset maat lähentymisohjelmat. Ohjelmia tarkastellaan EU:n komissiossa ja EU-maiden valtiovarainministerikokouksessa, ja liian löysän ohjelman tehnyt maa voi saada kehotuksen tiukentaa sitä.
Budjetista 6,9 miljardia EU:lleBudjetista maksettava EU-jäsenmaksu on ensi vuoden talousarvion mukaan 6,915 miljardia markkaa. EU:n jäsenmaksu määräytyy mutkikkaan kaavan mukaan. Osa maksetaan osuutena arvonlisäveron tuotosta, osa maksusta perustuu jäsenmaan bruttokansantuloon. Suomen maksusta alv-pohjaista maksua on 3,03 miljardia markkaa, BKTL-pohjaista 3,883 miljardia. Näiden lisäksi Suomi kerää EU:n kassaan myös tullit ja sokerimaksut, joista palautuu valtion budjettiin 10 prosentin kantopalkkiot, arviolta 94 miljoonaa markkaa. Tulopuolella suurin potti on maatalousministeriön pääluokassa. EU maksaa budjetin kautta 4,8 miljardia markkaa maataloustukia Suomeen. Unionin rakennerahastoista budjettiin tulee 1,15 miljardia markkaa. Jäsenmaksu perustuu EU:n komission ensi vuoden budjettiesitykseen, jonka käsittely on vielä kesken ministerineuvostossa ja EU-parlamentissa. Suomen lopullinen nettomaksuasema EU:n suuntaan ei käy ilmi talousarvioesityksestä. Merkittävä osa Suomeen palaavasta EU-rahasta liikkuu valtion budjetin ulkopuolella. Esimerkiksi EU:n tutkimusrahat jaetaan suoraan niitä hakeneille tutkimuslaitoksille ja yrityksille.
STT-MH |
POLITIIKKA -SIVULLE