Valtio pääsee kunnolla lyhentämään valtaisaa lainataakkaa

Valtion tulot menoja suuremmat sitten vuoden 1990

Vaikka valtion velkaa on tarkoitus lyhentää suoraan talousarviosta noin 6 miljardilla markalla, ensi vuoden lopussa velkaa on arvioitu olevan edelleen 416 miljardia markkaa. Se tekee runsaat 83 000 markkaa jokaista suomalaista kohti.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö on koko ajan katsonut, että lainan vähäinenkin pienentäminen on tärkeää, jotta tulevaisuuden maksupaineille saadaan tilaa. Tulevaisuudessa rahaa tarvitaan mm. entistä pidempään elävien kansalaisten hoitoon.

Lainan lyhennyksiin ja korkoihin menee 33,8 miljardia markkaa. Se on noin 14 prosenttia kaikista menoista, mutta pahimmillaan tätäkin suurempi siivu meni pelkästään korkoihin. Valtion velkaa lyhennetään ensi kertaa jo tänä vuonna noin miljardilla. Se on enemmän kuin tämän vuoden talousarviossa varauduttiin.

Koko julkisessa taloudessa ylijäämää kirjattiin jo vuonna 1998. Tämä selittyy sillä, että mukaan laskentaan voidaan ottaa työeläkkeitä hoitavien yhtiöiden rahastoihin kertyneet varat. Rahastoja on tarkoitus purkaa, kun ns. suuret ikäluokat alkavat olla täysimääräisesti eläkkeellä.

Lainan lyhennyksineen valtion menot ovat ensi vuonna hieman vaille 199 miljardia markkaa.

Vanhat varoitukset

Talousarvion laadinnassa hallitus on lähtenyt siitä, että talouden kasvunäkymät jatkuvat ensi vuonna vakaina. Kasvua tukee mm. kansainvälisten epävarmuustekijöiden pienentyminen, Euroopan piristyminen ja kotimaassa työllisyyden parantuminen.

Kasvun arvioidaan jatkuvan tänä ja ensi vuonna hieman vaille 4 prosentin vauhdilla. Arvio vastaa valtiovarainministeriön aiempia ennusteita.

Kasvun tasaisuutta selitetään osaltaan onnistuneella kotimaisella vuorovedolla: ensi vuonna vetovastuu siirtyy jälleen vahvistuvalle vientiteollisuudelle, kun taas kotimainen kysyntä hiipuu hieman.

Myös mahdolliset epävarmuustekijät on toistettu useaan kertaan. Kansainvälisesti sellaisena on esitetty Yhdysvaltain poikkeuksellisen pitkään jatkuneen talouskasvun päättyminen. Toinen kysymysmerkki on Japani, mutta sieltäkin on saatu yhä enemmän positiivisia viestejä.

Kotimaassa suurimpana peikkona nähdään palkkapaineiden purkautuminen kilpailijamaita suurempina palkankorotuksina. Euro-alueella korotuksia ei voida pistää hintoihin, mikä tietäisi työllisyyden huonontumista, hallitus varoittelee.

Juuri tästä syystä hallitus katsoo ensin, millaiseen ratkaisuun työmarkkinajärjestöt päätyvät ennen kuin se päättää mahdollisista palkkojen veronalennuksista.

Tärkeät mittarit kaunistuvat

Kun talousarviossa jatketaan hallitusohjelman mukaisesti tiukkaa taloutta, viime vuosina kiihkeästi seuratut kansantaloudelliset mittarit kaunistuvat edelleen.

Ensi vuonna julkisten menojen osuus suhteutettuna kokonaistuotantoon laskee alle 50 prosenttiin. Enimmillään osuus oli yli 60 prosenttia BKT:sta. Vastaavasti valtionvelan osuus BKT:sta laskee tästä vuodesta noin 4 prosenttiyksikköä 55 prosenttiin.

Työllisyysasteen odotetaan nousevan 66,5 prosenttiin tämän vuoden arvioidusta vajaasta 66:sta. Hallituksen tavoite on päästä 70 prosenttiin tällä vaalikaudella. Työttömyysasteessa vastaava korjaus olisi 10,3 prosentista 9,3 prosenttiin.

STT-MH
3.9.1999