Töitä etsitään nyt vaikeimmin työllistyville

Painopistealueena ovat nyt etenkin vaikeimmin työllistyvät työnhakijat. Työvoimatoimistot valjastetaan etsimään työ- ja koulutusmahdollisuuksia ikääntyville henkilöille, jotta eläkeputkeen siirtyvien määrää voidaan vähentää.

Työttömiksi jäävien 55-59 -vuotiaiden aktiivitoimiin esitetään 70 miljoonan markan lisärahaa. Sillä aiotaan työllistää noin 1 300 henkilöä, joista 950 kuntiin ja loput yksityiselle sektorille.

Pitkäaikaistyöttömien määrä aiotaan painaa 95 000:een, kun tämän vuoden tavoitteena on ollut 107 000. Yhdistelmätuella aiotaan työllistää 12 000 muutoin vaikeasti työmarkkinoille sijoittuvaa.

Työttömyyspäiväraha nousee 123 markkaan

Tukitoimet ja työttömien etuudet pysyvät budjettiesityksen mukaan ensi vuonna pääosin ennallaan. Parannuksia on tulossa työttömyysturvan peruspäivärahaan, jota aiotaan nostaa vuoden 2000 alusta 123 markkaan nykyisestä 121:stä.

Kohennusta on luvassa myös työmarkkinatukeen, jonka tarveharkintaa lievennetään puolison tulojen osalta. Myös kotitaloustyön väliaikaista tukikokeilua esitetään jatkettavaksi vuodella.

Työelämän laatua parannetaan työssä jaksamisen tutkimus- ja koulutusohjelman avulla. Työelämän kehittämisohjelmaan sisältyviin hankkeisiin käytetään näin 50 miljoonaa markkaa, ja niiden piiriin kuuluu 70 000 henkilöä.

Nuorille tarjotaan mahdollisuus päästä töihin ennen puolen vuoden työttömyysjaksoa, ja aikuisille laaditaan henkilökohtainen työnhakuohjelma ennen vuoden pituista työttömyyttä.

Lisää liikettä laajentamalla työssäkäyntialueita

Työmarkkinoiden toimivuutta pyritään tehostamaan lisäämällä työvoiman liikkuvuutta lähialueilla. Uutena keinona on nyt työssäkäyntialueiden uudelleen määrittely. Alueiden yhdenmukaistamisella pyritään siihen, että ne vastaisivat nykyistä paremmin tosiasiallista työssäkäyntiä ja -tarpeita.

Työvoimatoimistojen aktiivinen rooli korostuu ja sitä laajennetaan perustamalla toimistojen välille yhteistyöverkostoja.

Tavoitteena on, että kaikilla toimistoilla on vuoden 2000 loppuun mennessä paikallisiin olosuhteisiin perustuva yhteistyöverkosto. Sillä on käytössään 94 miljoonan markan projektituki, jota ohjataan etenkin ns. kolmannen sektorin työllistämishakkeisiin.

Kolmannes työnhakijoista tukitoimien piirissä

Työttömyyden väheneminen vähentää myös sen hoitoon kulutettavan rahan määrää. Esimerkiksi tukityöllistettyjen määrä vähenee 37 000:sta noin 32 000:een.

Nyt työvoimapolitiikan toimeenpanoon esitetään 9 944 miljoonaa markkaa. Työtöntä työnhakijaa kohden määrärahat kuitenkin kasvavat edellisestä vuodesta.

Työhallinnon toimenpiteiden piirissä arvioidaan olevan 101 400 työtöntä, mikä on noin 31 prosenttia työttömien työnhakijoiden määrästä. Suomi ylittää näin kirkkaasti EU:n 20 prosentin tavoitteen.

Euroopan sosiaalirahaston toimet kohdistuvat pitkäaikais- ja nuorisotyöttömiin sekä työttömyys- ja syrjäytymisuhan alaisiin henkilöihin. Ensi vuonna ESR:n toimenpiteisiin esitetään työministeriön osalta käytettäväksi noin miljardi markkaa. Siitä EU:n osuus on noin 400 miljoonaa.

Suomen pakolaiskiintiöksi esitetään 700 henkilöä. Määrä nousee edellisvuoden tapaan 50:llä.

STT-MH
3.9.1999