Valtion tukemaa asuntotuotantoa lisätään suurimmissa kasvukeskuksissa

Tuen kasvu nostaa valtion asuntorakentamisen viimevuotiselle tasolle eli 2 000 asuntoa suuremmaksi kuin tänä vuonna. Tämä ei kuitenkaan kasvata uusien asuntojen kokonaismäärää, koska vapaarahoitteisten asuntojen rakentaminen hiipuu saman verran.

Rahaa asuntojen rakentamiseen kuluu Valtion asuntorahaston kautta 7 miljardia markkaa, mikä on 100 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna. Samalla asuntotuotannon painopistettä siirretään asuntolainojen korkotuesta aravalainoitettuun asuntotuotantoon.

Aravalainoja myönnetään 4,4 miljardiin markkaan, mikä on 500 miljoonaa enemmän kuin viime vuonna. Korkotukilainojen osuus jää 2,6 miljardiin, eli 400 miljoonaa viimevuotista pienemmäksi.

Asuntorahoista jäädytetään 2 miljardin markan osuus odottamaan myöhemmin tehtäviä päätöksiä lainojen myöntämisvaltuuksista. Päätökset tehdään ensi vuonna sen mukaan, miten asuntomarkkinat kehittyvät.

Ympäristö- ja valtiovarainministeriö ryhtyvät neuvottelemaan säännöllisesti varmistaakseen oikeat asuntopoliittiset päätökset ja myöntämisvaltuuksien oikea-aikaisen käytön.

Kohtuuhintaisia vuokra-, opiskelu- ja asumisoikeusasuntoja

Rahoilla lisätään kohtuuvuokraisten vuokra-, asumisoikeus- ja opiskelija-asuntojen määrää kasvukeskuksissa.

Ympäristöministeriön mukaan tämä on tarpeen, koska vuokrat ja asuntojen hinnat ovat nousseet, ja vuokra-asuntojen saanti on vaikeutunut erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto voi vastata vain osaan vuokra-asuntojen kysynnästä korkean vuokratason takia. Ympäristöministeriön mukaan uusien asuntojen rakentuminen ei kuitenkaan vilkastu tästä vuodesta.

Ensi vuonna valmistuu noin 35 000 uutta asuntoa eli saman verran kuin tänä vuonna. Vapaarahoitteisten asuntojen osuus pienenee 24 000:sta 22 000:een. Viime vuonna valmistui vain runsaat 31 000 asuntoa, joista 18 500 tehtiin vapaarahoitteisesti.

Korjausavustuksia jatketaan

Asuntojen korjausavustuksia myönnetään edelleen erityisesti ikääntyvien ihmisten asuntojen korjaamiseen siten, että he voivat asua kotonaan pitempään. Korjausavustukset suunnataan pääosin kasvukeskusten ulkopuolelle.

Lähiöiden uudistamista jatketaan, jotta asuinalueiden asumismuodot ja asukasrakenne säilyisivät monimuotoisina.

Asunto-osakeyhtiötalojen korjaamisen tukemista jatketaan lähiöprojektialueilla. Korjausavustuksia ehdotetaan myönnettäväksi yhteensä 160 miljoonaa markkaa.

Asumistuen määrä kasvaa

Asumistukea lisätään 230 miljoonalla 2,7 miljardiin markkaan. Asumistuen määräytymisperusteet pidetään samoina kuin tänä vuonna.

Arviossa on otettu huomioon, että muut opiskelijat kuin lapsiperheet ja omistusasunnossa asuvat siirtyvät yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin ensi toukokuun alussa ja sen jälkeen tehtävien vuositarkistusten yhteydessä.

Asumistuen kasvamisesta huolimatta asumistuen saajien määrän arvioidaan vähenevän ensi vuonna.

Tämän vuoden lopussa tuen saajia arvioidaan olevan 205 000 ruokakuntaa ja ensi vuoden lopussa noin 172 000 taloutta.

STT-MH
3.9.1999