Maksukaton täytyttyä sairaalahoitoon "ylläpitomaksu"

Terveydenhuolto kallistuu

Maksukaton täyttyminen ei kuitenkaan todennäköisesti poista vuodeosastohoidon maksuja kuten alunpitäen kaavailtiin, vaan potilailta aiotaan periä ns. "ylläpitomaksua", joka olisi noin puolet normaalista hoitopäivämaksusta, sanoo hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Kuntaliitto ei ole maksukatosta järin innostunut, vaikka "ylläpitomaksu" voitaisiinkin periä. Kunnissa pelätään vanhusten jäävän mielellään vuodeosastolle makoilemaan, jos se tulisi kotihoitoa selvästi edullisemmaksi.

Uusi perusmaksu kaikille vuodeosastolle joutuville

Aivan uusi 150 markan laitoshoidon perusmaksu peritään ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan kaikilta vuodeosastolle joutuvilta potilailta. Maksua ei kuitenkaan peritä psykiatrisesta hoidosta eikä pitkäaikaissairaanhoidosta, jossa on tuloihin perustuva kuukausimaksu.

Myös sairaalan hoitopäivistä joutuu maksamaan kymmenen markkaa aiempaa enemmän eli 135 markkaa päivältä. Poliklinikalla käynti maksaa ensi vuonna 120 markkaa, kun nykyisin siitä on selvinnyt satasella.

Terveyskeskusmaksuissa kunnilla on edelleen kirjavaa käytäntöä, mutta ensi vuonna kertamaksua voi budjettiesityksen mukaan korottaa kympillä ja vuosimaksua 20 markalla.

Nykyisin noin kaksi kolmesta kunnasta perii kolmelta ensimmäiseltä terveyskeskuskäynniltä 50 markkaa, minkä jälkeen käynnit ovat maksuttomia. Ensi vuonna näistä käynneistä voi siis periä 60 markkaa.

Noin kolmannes kunnista perii nykyisin sadan markan vuosimaksun, joka nyt nousee 120 markkaan. Muutama kunta hoitaa potilaansa terveyskeskuksissa edelleen ilmaiseksi, sanoo Järvinen.

Päiväkirurgian suosio sekä hinta kasvaa

Kiihtyvällä vauhdilla yleistyvän päiväkirurgian maksut nousevat myös nopeaan tahtiin. Ensi vuonna päiväkirurgiamaksu voi olla jo 400 markkaa, kun nykyisin siitä saa periä korkeintaan 250 markkaa. Vielä viime vuonna päiväkirurgiasta perittiin vain sadan markan poliklinikkamaksu.

Myös hampaiden hoito tulee kunnallisia hammashoitopalveluja käyttäville kymmenen prosenttia nykyistä kalliimmaksi. Saman verran hammashoito kallistui viime vuonna. Koko väestön hammashuollon kattava sairausvakuutuskorvaus on luvassa vasta vuonna 2001.

"Ylläpitomaksulla" ruokaa ja vaatteita

Monien korotusten vastapainoksi hallitus tarjoaa paljon sairastaville kansalaisille huojennusta 3 500 markan maksukatosta. Maksukattoon sairauskuluissaan yltäviä kansalaisia arvioidaan olevan ensi vuonna noin 80 000.

Maksukaton piiriin tulevat terveyskeskusmaksut, sairaalan poliklinikkamaksut sekä vuodeosastohoidon maksut. Jos tällaisia maksuja kertyy 12 kuukauden sisällä yli 3 500 markkaa, ei maksuja enää peritä.

Vuodeosastohoito ei Järvisen mukaan tule kuitenkaan kokonaan maksuttomaksi, koska se leikkaisi liian paljon kuntien maksutuloja.

Ruuasta ja puhtaista vaatteista aiheutuvia kustannuksia kattavan "ylläpitomaksun" suuruutta ei Järvisen mukaan ole vielä lyöty lukkoon, mutta sen uskotaan asettuvan 50-70 markan välille. Normaali hoitopäivämaksu on korotuksen jälkeen 135 markkaa.

Kuntaliitto näkee liian monta kattoa

Kuntaliitossa kaavailtu maksukatto ei herätä innostusta. Sosiaali- ja terveystoimen päällikkö Tuula Taskula pitää päivänselvänä, että 70 markkaa vuorokaudessa maksava laitoshoito on kotiapua, lääkkeitä ja muita palveluja tarvitsevalle vanhukselle edullisempaa kuin kotona asuminen. Varsinkin kun lyhytaikainen laitoshoito ei leikkaa Kelan etuuksia.

Kuntaliitolle mieleisessä maksukattomallissa katon sisällä olevat palvelumaksut jäisivät kuntien omaan harkintaan. Maksukaton lisäksi säilyisivät sekä terveyskeskusmaksuja että yksittäisiä palvelumaksuja koskevat katot.

Maksukatto sen enempää kuin maksujen korotuksetkaan eivät koske pitkäaikaissairaanhoitoa eivätkä psykiatrista laitoshoitoa.

Kunnille maksujen korotukset tuovat arvioiden mukaan lisätuloja noin 550 miljoona markkaa ja maksukatto lohkaisee tästä noin 200 miljoonaa markkaa eli kuntien tulojen pitäisi kasvaa hallitusohjelman mukaisesti 350 miljoonaa markkaa.

STT-MH
3.9.1999