Koulurakentamisen ja ammatillisen lisäkoulutuksen rahat vähenevät

Koulutusrahaa esiopetukseen ja valtionosuuksiin

Opetusministeriön budjetissa on myös luvassa inflaatiotarkistukset koulutuksen ja kulttuurin valtionosuuksiin. Lisäksi valtio aikoo maksaa kunnille lama-aikana lykkääntyneitä valtionosuusrästejä yli 270 miljoonaa markkaa.

Yliopistojen tietoteollisuusohjelmalle, vakinaistuville ammattikorkeakouluille, oppisopimuskoulutukselle ja tieteelliselle tutkimukselle on kaavailtu lisärahaa.

Kaikkiaan opetusministeriön budjetti kasvaa ensi vuonna 1,1 miljardia markkaa, ja sen osuus valtion koko budjetista säilyy suunnilleen ennallaan eli noin 14 prosentissa.

Esimerkiksi esiopetuksen kuluista 206 miljoonaa katetaan lisärahalla, loput 36 miljoonaa on haettu entisen rahoituskehyksen sisältä.

Edelliseen budjettiin verrattuna nyt on nipistetty etenkin aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen ja koulurakentamisen määrärahoja.

Veikkausvarojen kasvusta on kaavailtu lisärahaa taiteelle ja kulttuurille 17 miljoonaa sekä liikunnalle ja nuorisotyölle 14 miljoonaa markkaa.

Helsingin kulttuurikaupunkihanke saa valtiolta 30 miljoonaa markkaa entisten 20 miljoonan lisäksi.

Eskariin 52 000 lasta

Hallitusohjelman mukaan maksuttoman esiopetuksen järjestäminen on vielä ensi vuonna kunnille vapaaehtoista. Yhden eskarilaisen vuosikuluiksi arvioidaan 19 600 markkaa, josta valtion osuus on runsaat 11 100 markkaa.

Kuntaliitossa tätä yksikköhintaa pidetään hieman alimitoitettuna. Summaan ei myöskään sisälly liiton vaatimaa koulukuljetustukea.

Opetusministeriössä matkojen korvaamista ei pidetä realistisena, koska pahimmillaan se merkitsisi taksikyytien järjestämistä mm. kaikkiin päiväkoteihin koko ikäluokkaa varten.

Kuntaliitossa taas pelätään, että ilman valtion tukea kauimpien kylien lapset voivat jäädä ilman tarpeellista, mutta kallista kyytiään.

Ammatillinen lisäkoulutus tiukoille

Ammatillisen lisäkoulutuksen ja vapaa sivistystyön 1,6 miljardin markan määrärahassa on pudotusta viime vuodesta 140 miljoonaa markkaa. Toisaalta oppisopimuksella annettavaan lisäkoulutukseen yritetään ottaa 14 000 opiskelijaa nykyisen 9 000:n sijasta.

Leikkaus on jo kirvoittanut kommentteja. Johtaja Kari Purhonen TT:stä katsoo leikkauksen olevan jyrkässä ristiriidassa elinikäisen oppimisen tavoitteen kanssa varsinkin, kun tekniikan kehitys koko ajan lisää koulutuksen tarvetta.

Myös Kuntaliiton sivistystoimen johtaja Matti Rasila hämmästelee leikkausta. Hän huomauttaa, että kyse on nimenomaan ammattitutkintoihin ja erityisammattitutkintoihin tähtäävästä opiskelusta, ei työllisyyskoulutuksesta, jonka tarvetta työttömyyden lieveneminen on vähentänyt.

Koulurakentamisen rahoitus uusiksi?

Myös niukaksi moititut koulurakentamisen määrärahat putoavat 55 miljoonaa markkaa 430 miljoonaan.

Kouluihin kaivatun lisätilan rakentaminen jää näin entistä selvemmin etenkin kasvukuntien omalle vastuulle. Koska valtio ei enää vuosiin ole kyennyt maksamaan lakisääteistä osaansa koulurakentamisesta, rahoitusjärjestelmä aiotaankin vastaisuutta varten uusia.

Budjettiesityksen mukaan erillisen rakentamisen valtionosuusjärjestelmän lopettaminen selvitetään ensi helmikuun loppuun mennessä. Uudistuksen myötä rakentamisrahat yhdistettäisiin oppilaskohtaisiin valtionosuuksiin, ja kunnat käyttäisivät niitä harkintansa mukaan.

STT-MH
3.9.1999