Vaikeuksissa oleville kunnille lisää harkinnanvaraista apua

Vaikka kuntatalouden kokonaisuudessaan ennustetaan vahvistuvan ensi vuonna, ei kasvu ole jakaantunut tasaisesti kuntien kesken. Useamman kymmenen kunnan vuosikate on pakkasen puolella.

Kuntataloutta elvytetään myös korottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja ja nostamalla kiinteistöveroprosentin ala-rajaa. Nämä tuovat kuntiin lisää rahaa yhteensä 450 miljoonaa markkaa.

Ensi vuoden talousarviossa kuntien ja kuntayhtymien valtionosuudet ovat yhteensä 23,1 miljardia markkaa. Valtionosuudet kasvavat nettomäärältään 250 miljoonaa markkaa. Suurimmat lisäykset johtuvat esikouluopetusuudistuksesta ja opettajien eläkemaksun asteittaisesta toteuttamisesta.

Kuntien valtionosuuksiin tehdään täysimääräinen 730 miljoonan markan indeksikorotus. Yhteisöveron tuottoa esitetään toisaalta jaettavaksi valtion eduksi 461 miljoonalla markalla.

Mikäli pääomaveroa korotetaan, esitetään budjetissa, että sen tuotto, 300 miljoonaa markkaa, ohjataan valtiolle.

Maksavatko kunnat korotukset omasta pussista?

Kuntaliitto arvostelee hallitusta yhteisöveron kuittaamisesta valtion eduksi. Täysimääräinen indeksikorotus ei sekään Kuntaliittoa lämmitä. Kustannustason nousu lisää kuntien menoja huomattavasti enemmän kuin indeksikorotus.

Kunnallisasiain päällikön Arto Laitisen mukaan valtion laskelmissa on kerrottu ympäripyöreästi, että kuntataloutta tuetaan noin miljardilla markalla.

- Siitä isoin osa on juuri tätä indeksikorotusta. Se ei oikeastaan tukea meidän mielestämme ole, kun indeksikorotus pitää lain mukaan suorittaa kunnille. Tosin laissa on pieni haarukka, että ne korotukset voidaan maksaa täysimääräisinä taikka alempina.

Indeksikorotuksen täysimääräisenä pitämisen valtio kuittaa sitten alentamalla yhteisöveron jako-osuutta kunnilta.
- Suomeksi sanottuna kunnat maksavat saamansa indeksikorotuksen omasta pussistaan.

Laitisen mukaan kunnat kärsivät veroratkaisussa liki miljardin.

Laitinen ennustaa kuntien tulojen laskevan myös, jos asuntovähennykseen tehdään korotuksia. Se leikkaisi kunnallisveron tuottoa 250-300 miljoonaa markkaa.
- On puhuttu siitä, että hallitus kompensoisi tämän kunnille, mutta siitä ei ole mitään merkkejä olemassa.

Kuntaliiton laskemien perusteella kuntien tulonlisäykset ovat ensi vuonna 520 miljoonaa markkaa, mutta verojen vuoksi nettovaikutus kuntien tuloihin onkin miinuksella 480 miljoonaa markkaa.

Kuntien kokonaisverotulot kasvussa

Valtion tulo- ja menoarviossa arvioidaan kuntien kokonaisverotulojen kasvavan ensi vuonna 5 miljardia markkaa laskettuna yhteisöveron uusilla jako-osuuksilla ja 28 prosentin verokannasta.

Kuntatalous on ensi vuonna kokonaistasolla ylijäämäinen, tulorahoitus on runsas miljardi markkaa suurempi kuin nettoinvestoinnit. Kuntien investointien odotetaan pysyvän korkeana kuntien parantuneen rahoitusaseman, väestön voimakkaan muuttoliikkeen ja korjausinvestointien suuren tarpeen vuoksi.

Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate kasvaa 9,2 miljardista 12,3 miljardiin. Vuosikatteet ovat kuitenkin parantuneet lähinnä vain suurimmissa kunnissa, joitten talouden suunnasta riippuu, miten kuntatalous yleensä Suomessa makaa.

Kuntatalous on veroratkaisujen varassa

Kuntien talousnäkymiä ensi vuodelle voidaan arvioida vasta kun tupoon liittyvät veroratkaisut on tehty, sanoo Suomen kuntaliiton toimitusjohtaja Jussi-Pekka Alanen. Mikäli ansiovähennystä korotetaan, kuntien ja hallituksen kesken on sovittava miten vähentyvät tulot korvataan.

Alasen mukaan on valitettavaa, ettei valtion tulo- ja menoarvion sisällä pystytty tekemään ratkaisuja, joilla kuntien taloudellisia eroa tasataan riittävästi.

Alanen pitää sosiaali- ja terveyshuollon maksujen korotuksia kaavaillun maksukaton vuoksi vielä epäselvinä. Asiaa olisi valmisteltava yhteistyössä kuntien kanssa.

STT-MH
3.9.1999