Budjettikommentteja

Veronmaksajat: Tuloratkaisu maltillisen vaurastumisen koetinkivi

Veronmaksajain keskusliiton mukaan Suomi on siirtynyt uuteen budjettiaikaan, jossa kolmea hyvää tavoitetta edistetään yhtä aikaa.
- "Kolmen hyvän" budjeteissa maksetaan velkaa, kevennetään verotusta ja ylläpidetään hyvinvointiyhteiskunnan tärkeitä palveluja, kuvaa toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

Hän varoittaa tärvelemästä hyvää kehitystä syksyn tuloratkaisulla. Päätökset tuloverotuksen keventämisestä on lykätty sen yhteyteen.

- Syksyn veroratkaisujen edellä on hyvä muistaa, että kokonaisverotuksessa lähestytään vasta nollapistettä silloin, jos tuloveroja kevennetään parilla miljardilla. Tähän mennessä nimittäin on jo kaavailtu yli kahden miljardin veronkiristykset ensi vuodelle, Lehtinen huomauttaa.

Akava muistuttaa budjetin merkityksestä tulopolitiikalle

Korkeasti koulutettujen etujärjestö Akava korostaa budjetin merkitystä syksyn tulopoliittiselle neuvottelukierrokselle. Palkansaajien verotusta olisi alennettava kaikissa tuloluokissa ja turvattava julkisen sektorin ydinpalvelut. Valtion henkilöstömenoihin on budjetoitava myös palkankorotukset.

Puheenjohtaja Risto Piekka (kok.) arvioi kriisikuntien tukemiseen suunnattuja toimia oikeiksi, mutta etsisi myös uusia yhteistyömuotoja valtion, kuntien ja järjestöjen välille. Yksi keino olisi kytkeä kunnalliset pääsopijajärjestöt mukaan valtion ja Kuntaliiton yhteistyöhön.

Akava harmittelee, että budjetti ei oikaise koulutuksen rahoituksen epäsuhdetta, joka on syntynyt opiskelijamäärien noustessa samaa tahtia tutkimuksen ja opetuksen laatuvaatimusten kanssa. Opiskelijoiden asumistuen heikennystä pidetään harkitsemattomana.

Akavan suurin järjestö opettajien OAJ vaatii, että harkinnanvaraisia valtionapuja nostetaan 100 miljoonalla markalla ja kunnat velvoitetaan maksamaan sovitut palkat ilman leikkauksia. OAJ varoittaa vaarantamasta kuntien palkanmaksukykyä veroratkaisuilla.

STTK:n Swanljung: Keskituloisten verot ratkaistava tupon yhteydessä

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Esa Swanljung (sd.) on tyytyväinen budjettilinjan yleisiin linjauksiin. Hän kuitenkin odottaa, että syksyn tuloratkaisussa voitaisiin sopia tuloverotusten kevennyksistä siten, että siinä painotetaan erityisesti keskituloisia palkansaajia.

Työnantajamaksujen alentamista Swanljung ei hyväksy, sillä ne ovat kansainvälisessä vertailussa keskitasoa.

Budjetti saa moitteita työllisyyden hoidon ja aluepolitiikan osalta, joihin toivottiin enemmän tehoa ja resursseja.

STTK:ssa ollaan huolissaan myös osaamiskeskusten perusrahoituksen ja asuntorakentamisen puutteista. Kasvukeskusten vuokra-asuntomäärää suositellaan lisättäväksi aravakorkojen prosentin laskulla.

STTK:n mielestä kuntatalouteen kohdistuneiden leikkausten loppuminen on budjetissa myönteistä. Järjestö kuitenkin korostaa, että tupoon mahdollisesti liittyvä veroratkaisu ei saa heikentää kuntien asemaa.

SAK: Ammatillisen koulutuksen rahoihin ei enää leikkauksia

Suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK harmittelee hallituksen aikeita leikata aikuisten ammatillisen koulutuksen määrärahoja. Tällä vaarannetaan jopa kymmenen tuhannen ihmisen mahdollisuudet jatkokoulutukseen.

SAK edellyttää, ettei vuoden 1996 koulutusvakuutusratkaisussa sovittuja resursseja enää leikata.
- Osaamiseen panostaminen on keskeinen osa Suomen menestymisstrategiaa. Ylijäämäisen budjetin tiukka yleislinja vastaa muutoin suhdannetilanteen vaatimuksia.

SAK perää kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannon voimakasta lisäystä kasvualueilla sekä Valtion asuntorahaston tehokasta käyttöä asuntopolitiikan välineenä. Sille on myös taattava riittävät valtuudet vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen.

SAK on tyytyväinen, että budjetissa suunnataan lisää voimavaroja kansalliseen työelämän kehittämisohjelmaan, tuottavuusohjelmaan sekä työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelmaan. Käytännön ohjelmatyössä on huolehdittava kolmikantaperiaatteen toteutumisesta.

TT: Veronalennusvara ansiotulojen verotukseen

Teollisuuden ja työnantajien TT kiittelee hallituksen tavoitetta alentaa ansiotulojen verotusta. TT:n mukaan juuri niin saadaan aikaan paras työllisyys- ja kilpailukykyvaikutus.

Veroalennusvaran hajottaminen hyvin moniin veroihin ja pieniin eriin ei juuri palvelisi työllisyystavoitetta. Tasapainoisen budjetin ohella työllisyys vaatii TT:n mielestä myös maltillisia palkkaratkaisuja.

Teollisuuden piirissä katsotaan, että budjettiesitys rakentuu optimistisen talouskehityksen varaan, minkä vuoksi menotaso olisi voinut olla alhaisempi. Parantamisen varaa budjettiesityksessä olisi myös infrastruktuuri-investointien määrässä, siirtomenojen alentamisessa ja valtion velan lyhentämisvauhdissa.

Tutkimusrahojen osalta hallitus täyttää TT:n mielestä hallitusohjelman minimivaatimuksen. Välivuosien pitoon ei kuitenkaan olisi kansainvälisen kilpailun vuoksi varaa. Koulutuksen osalta moitteita saa valtakunnallisten erikoisoppilaitosten toiminta-avustusten supistaminen lähes kolmanneksella.

Yrittäjät: Budjettiesitys hyvä pohja maltilliselle tulosopimukselle

Suomen yrittäjien mukaan budjettiesitys luo hyvän pohjan syksyn tulosopimukselle.
- Lähiajan vastuu talouspolitiikan onnistumisesta siirtyy budjettiesityksen jälkeen työmarkkinoille. Maltillista palkkaratkaisua tukevat veroratkaisut ovat tarpeen, jotta saavutetaan yritysten työllistämismahdollisuuksien kannalta kestävä tulos, huomauttaa toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

Yrittäjien tavoitteena on, että veroratkaisujen yhteydessä kevennetään työnantajan sivukuluja alentamalla pienyritysten kansaneläkevakuutusmaksua. Myös pienituloisten ja velkaisten yrittäjien verotus kaipaisi pikaisesti korjauksia.

Yrittäjäjärjestö vaatii lisäksi pk-yritysten kuljetustuen palauttamista budjetissa tämän vuoden tasolle. Budjetin tulisi myös painottaa enemmän pk-yritysten vienninedistämistä ja teknologiayritysten markkinoille pääsyä.

Palvelutyönantajat: Kehittämisrahaa myös palvelualoille

Palvelutyönantajat vaatii budjettikannanotossaan eri elinkeinojen tasapuolista kohtelua. PT katsoo palvelualojen jääneen teollisuuden jalkoihin erityisesti yritystukien sekä tutkimus- ja kehitysrahojen jaossa.

PT pitää myönteisenä, että budjetissa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota yksityisiin palveluihin ja että kauppa- ja teollisuusministeriö listaa palvelusektorin kehittämisen yhdeksi painopistealueeksi. Hallituksen olisi vain nyt ryhdyttävä käytännön toimiin.

- Ajattelutavan muutosta tarvitaan paitsi keskushallinnossa myös työvoima- ja elinkeinokeskuksissa, missä tehdään käytännön päätöksiä. Kauppa- ja teollisuusministeriön on jatkettava tutkimushanketta, jonka tavoitteena on lisätä tietoa palvelualojen erityispiirteitä.

Syksyn veroratkaisuissa on tuloverotuksen lisäksi kevennettävä myös työnantajan välillisiä kustannuksia. Suomen olisi osallistuttava lisäksi EU:n arvonlisäveron alennuskokeiluun.

Kaupan keskusliitto: Työllistäminen edellyttää 3-4 miljardin verokevennystä

Kaupan keskusliitto vaatii valtion talousarvioesityksen lisäksi selvää tuloverojen kevennystä, jotta kaupan ala pystyisi työllistämään lisää henkilöstöä. Kaupan keskusliiton toimitusjohtaja Guy Wires arvioi, että lisätyöpaikkojen syntyminen edellyttäisi ensi vuonna 3-4 miljardin markan verokevennystä.

Ensi vuoden aikana etupainotteisesti toteutettavalla verokevennyksellä turvattaisiin kotitalouksien ostovoiman myönteinen kehitys. Wires muistuttaa, että viimeksi kuluneen vuoden aikana kaupan myynnin kasvu on jo synnyttänyt kaupan yrityksiin tuhansia uusia työpaikkoja.

Veroastetta tulisi Kaupan keskusliiton mielestä alentaa määrätietoisesti vaalikauden jokaisena vuonna. Liitto kiittelee budjetin tiukkaa menolinjaa ja pitää sen jatkumista välttämättömänä valtion velkamäärän pienentämiseksi.

MTK arvostelee tukileikkauksia

Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto tuomitsee maatalouden kansallisen tuen leikkauksen talousarvioesitystä koskevassa kannanotossaan. Tukea on MTK:n mukaan leikattu hallitusohjelman vastaisesti 67 miljoonaa markkaa. Etujärjestö vaatii eduskuntaa palauttamaan määrärahan ennalleen.

MTK arvostelee hallitusta myös siitä, ettei talousarvioesityksessä ole varauduttu satovahinkojen korvaamiseen, vaikka eteläinen Suomi joutui kokemaan toisen perättäisen kadon. MTK esittää, että hallitus varaa kuluvan vuoden viimeisessä lisätalousarviossa riittävät määrärahat satovahinkojen korvaamiseen.

MTK moittii lisäksi maatalouden ympäristöohjelman rahoituksen leikkaamista. Järjestö pelkää viljelijöiden jättäytyvän ohjelman ulkopuolelle.

Hallituksen on MTK:n mukaan varattava riittävä rahoitus kansalliseen metsäohjelmaan, mutta niin, ettei maatalouden määrärahoja vähennetä.

Koonnut: IA
3.9.1999